Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen eriarvoistumisesta Suomessa kasvaa. Varhaiskasvatus tarjoaa ympäristön, jossa näihin huoliin voidaan puuttua mahdollisimman varhain erityisesti lasten sosioemotionaalista kehitystä tukemalla.
Sosioemotionaalisella kehityksellä tarkoitetaan muun muassa lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä.
Tutkimusta Suomesta löytyy vielä vähän
– Vaikka kansainvälisesti tutkimusta sosioemotionaalisen kehityksen tukemisesta on olemassa, tieteellistä näyttöä tukitoimien vaikuttavuudesta löytyy kuitenkin vielä vähän. Hankkeessamme halusimme selvittää kahden Suomessa kehitetyn menetelmän vaikuttavuutta päiväkodeissa, kertoo tutkijatohtori
Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori
Toisena menetelmänä hyödynnettiin Metsämarja Aittokosken luoman
Molemmat toimintatuokiot tukivat lasten kehitystä
Tutkimukseen osallistui yhteensä 150 lasta 15 eri päiväkotiryhmästä 10 viikon ajan. Tuolloin toimintatuokioihin osallistuneiden lasten sosioemotionaalista kehitystä verrattiin ryhmään, joka toteutti tavanomaisia pienryhmätuokioita.
Tutkimuksessa havaittiin, että molemmat toimintatuokiot, SAGA ja Pikkuli, vahvistivat lasten kykyä auttaa ja tukea toisia lapsia sekä vähensivät lasten masennus- ja ahdistusoireita ja vetäytymistä.
Tämän lisäksi SAGA-tuokioihin osallistuneilla lapsilla sosiaaliset taidot ja aloitteellisuus kaverisuhteissa vahvistuivat ja keskittymisen vaikeudet tai konflikteihin joutuminen toisten kanssa lievenivät. Vertailuryhmässä ei havaittu muutosta näillä osa-alueilla.
Varhaiskasvattajien kokemukset tuokioista myönteisiä
Varhaiskasvattajien kokemukset toimintatuokioista olivat positiivisia.
– SAGA-toimintaan osallistunut henkilökunta kertoi, että malli oli helposti käyttöönotettava lisä tavanomaisten lukutuokioiden aikana. Lasten syvälliset pohdinnat tunteista jopa yllättivät henkilökunnan, Mirjam Kalland sanoo.
Myös Pikkuli-toimintaa toteuttaneen henkilökunnan kokemukset olivat myönteisiä. Pikkulin luoja Metsämarja Aittokoski kertoo henkilökunnan kokeneen, että lasten taito puhua tunteista vahvistui tutkimuksen aikana.
–Tutkimuksen jälkeen Pikkuli-mallia on kehitetty edelleen ja sisältöjä on tulosten perusteella laajennettu, Aittokoski lisää.
– Tutkimustulokset ovat rohkaisevia, ja tavoitteena on, että vaikuttaviksi todetut menetelmät jäävät osaksi varhaiskasvatuksen tavanomaista toimintaa. Tässä myös riittävät henkilökunnan resurssit on tärkeä ottaa huomioon, Silja Martikainen toteaa.
Tutkimusta rahoittivat Business Finland ja Svenska Kulturfonden.
Alkuperäinen artikkeli: Silja Martikainen, Mirjam Kalland, Tanja Linnavalli, Kaisamari Kostilainen, Metsämarja Aittokoski, Jyrki Reunamo, Zoi Vasileiou & Mari Tervaniemi (2023)