Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen eriarvoistumisesta Suomessa kasvaa. Varhaiskasvatus tarjoaa ympäristön, jossa näihin huoliin voidaan puuttua mahdollisimman varhain erityisesti lasten sosioemotionaalista kehitystä tukemalla.
Sosioemotionaalisella kehityksellä tarkoitetaan muun muassa lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä.
Tutkimusta Suomesta löytyy vielä vähän
– Vaikka kansainvälisesti tutkimusta sosioemotionaalisen kehityksen tukemisesta on olemassa, tieteellistä näyttöä tukitoimien vaikuttavuudesta löytyy kuitenkin vielä vähän. Hankkeessamme halusimme selvittää kahden Suomessa kehitetyn menetelmän vaikuttavuutta päiväkodeissa, kertoo tutkijatohtori Silja Martikainen.
Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan menetelmää SAGA, jossa lapsia kannustetaan tunnistamaan tarinoiden henkilöiden ajatuksia ja tunteita ja sanoittamaan niitä.
Toisena menetelmänä hyödynnettiin Metsämarja Aittokosken luoman Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua taidelähtöistä toimintaa, jossa materiaalina on animaatiosarjan jaksoja, kirjoja ja musiikkia. Tunneopetuksen syventämisen tukena olivat myös Pikkulin Tunnekortit. Molemmissa menetelmissä varhaiskasvattajat saivat koulutuksen niiden toteuttamiseen.
Molemmat toimintatuokiot tukivat lasten kehitystä
Tutkimukseen osallistui yhteensä 150 lasta 15 eri päiväkotiryhmästä 10 viikon ajan. Tuolloin toimintatuokioihin osallistuneiden lasten sosioemotionaalista kehitystä verrattiin ryhmään, joka toteutti tavanomaisia pienryhmätuokioita.
Tutkimuksessa havaittiin, että molemmat toimintatuokiot, SAGA ja Pikkuli, vahvistivat lasten kykyä auttaa ja tukea toisia lapsia sekä vähensivät lasten masennus- ja ahdistusoireita ja vetäytymistä.
Tämän lisäksi SAGA-tuokioihin osallistuneilla lapsilla sosiaaliset taidot ja aloitteellisuus kaverisuhteissa vahvistuivat ja keskittymisen vaikeudet tai konflikteihin joutuminen toisten kanssa lievenivät. Vertailuryhmässä ei havaittu muutosta näillä osa-alueilla.
Varhaiskasvattajien kokemukset tuokioista myönteisiä
Varhaiskasvattajien kokemukset toimintatuokioista olivat positiivisia.
– SAGA-toimintaan osallistunut henkilökunta kertoi, että malli oli helposti käyttöönotettava lisä tavanomaisten lukutuokioiden aikana. Lasten syvälliset pohdinnat tunteista jopa yllättivät henkilökunnan, Mirjam Kalland sanoo.
Myös Pikkuli-toimintaa toteuttaneen henkilökunnan kokemukset olivat myönteisiä. Pikkulin luoja Metsämarja Aittokoski kertoo henkilökunnan kokeneen, että lasten taito puhua tunteista vahvistui tutkimuksen aikana.
–Tutkimuksen jälkeen Pikkuli-mallia on kehitetty edelleen ja sisältöjä on tulosten perusteella laajennettu, Aittokoski lisää.
– Tutkimustulokset ovat rohkaisevia, ja tavoitteena on, että vaikuttaviksi todetut menetelmät jäävät osaksi varhaiskasvatuksen tavanomaista toimintaa. Tässä myös riittävät henkilökunnan resurssit on tärkeä ottaa huomioon, Silja Martikainen toteaa.
Tutkimusta rahoittivat Business Finland ja Svenska Kulturfonden.
Alkuperäinen artikkeli: Silja Martikainen, Mirjam Kalland, Tanja Linnavalli, Kaisamari Kostilainen, Metsämarja Aittokoski, Jyrki Reunamo, Zoi Vasileiou & Mari Tervaniemi (2023) Supporting social-emotional development in early childhood education and care – a randomized parallel group trial evaluating the impact of two different interventions. Scandinavian Journal of Educational Research