– Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen ohjaavat asiakirjat eivät vielä huomioi perheiden moninaisuutta tarpeeksi monipuolisesti, vaan varhaiskasvatuksessa tapahtuu edelleen erottelua perheiden taustojen kautta. Tämä ylläpitää me vastaan te -ajattelua.
Varhaiskasvatuksessa on jo olemassa erittäin toimivia, perheiden moninaisuutta tukevia käytänteitä, mutta ne ovat yksikkö- ja opettajakohtaisia. Tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa käytettiin esimerkiksi monikielisiä materiaaleja ja kuvatukea lasten kielen oppimisen tukena, tarjottiin lapsille mahdollisuuksia käyttää omaa kotikieltään leikeissä, harjoiteltiin aamunavauksissa eri kielten tervehdyksiä ja tarjottiin perheille mahdollisuus tuoda kotoaan kirjoja päiväkodissa luettavaksi.
– Näitä tukimalleja olisi tärkeää jalkauttaa laajemmin ympäri Suomen varhaiskasvatusyksiköitä, mutta tämä vaatisi myös taloudellista panostusta työnantajalta, Lavanti sanoo.
Vanhempien kiinnittyminen varhaiskasvatukseen tukee lapsen hyvinvointia
Maahanmuuttotaustaiset nuoret ovat korkeammassa riskissä syrjäytyä valtaväestöön verrattuna.
– Onkin tärkeää tukea perheitä heti varhaiskasvatuksen alusta lähtien, jotta nämä kokisivat kuulumisen tunnetta varhaiskasvatusyhteisöön ja yhteiskuntaan laajemminkin.
Varhaiskasvatus saattaa olla ensimmäinen paikka, jossa maahanmuuttotaustaiset perheet voivat kohdata muita perheitä. Vanhempien kiinnittyminen varhaiskasvatukseen tukee lapsen hyvinvointia ja koulumenestystä myöhemmin koulutuspolulla.
Tutkimuksen aineisto koostuu varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatusyksiköiden johtajien ja maahanmuuttotaustaisten perheiden vanhempien haastatteluista.
KM Lassi Lavanti väittelee 5.12.2025 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Superdiverse Miniature Society - Supporting Socially Sustainable Well-being of Families with an Immigrant Background in Finnish Early Childhood Education.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa