Arviointineuvoston teettämä tuore selvitys osoittaa, että sosioekonomisesti huonompiosaisilla alueilla lain mukaan kelpoisuusehdot täyttävien opettajien osuus on keskimäärin pienempi kuin hyväosaisilla alueilla.
”Tämä tarkoittaa sitä, että pääkaupunkiseudun kelpoisuusehdot täyttävä varhaiskasvatuksen henkilökunta, erityisesti opettajat, keskittyvät alueille, jossa asuvat keskimäärin enemmän koulutetut ja hyvätuloisemmat kaupunkilaiset. Tämä on merkittävää etenkin siitä syystä, että tiedämme henkilöstön olevan vaikuttavin tekijä koulutuksen laatuun”, kertoo neuvoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Mirjam Kalland.
Ilmiö ei kuitenkaan ole yksiselitteinen: joillakin alueilla kelpoisuustilanne on hyvä ja osan opettajista tiedetään hakeutuvan tietoisesti töihin alueille, joissa oman työn koetaan olevan erityisen merkityksellistä eriarvoisuuden tasaamisen näkökulmasta. ”Näitä yksiköitä tulisi tutkia enemmän. Näin saisimme tietää, mikä juuri näistä yksiköistä tekee kelpoista henkilökuntaa houkuttelevia työpaikkoja”, Kalland jatkaa.
Reija Aholan ja Lauri Hietajärven tekemä selvityksen mukaan ero sosioekonomisesti heikompien ja parempien alueiden välillä kelpoisen henkilökunnan määrässä oli merkittävä koko pääkaupunkiseudun alueella. Kaikkein huonompiosaisimmilla alueilla keskimäärin opettajista vain 45 % oli kelpoisia, kun taas kaikkein hyväosaisimmilla alueilla heitä oli yli 60 %. Myös kaupunkien välillä oli eroja. Vuoden 2024 aineistojen perusteella Helsingissä kelpoisten opettajien osuudet olivat 58 % suomenkielisessä ja 55 % ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Vastaavat luvut Vantaalla olivat 55 % suomenkielisessä ja 50 % ruotsinkielisessä. Espoossa vastaavat luvut ovat 48 % suomenkielisessä ja 48 % ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.
Selvityksen mukaan kuntien varhaiskasvatuksen johtajat tunnistavat rekrytointihaasteet ja kertovat toteuttavansa monia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Tällaisia olivat esimerkiksi palkanlisien maksaminen ja lisähenkilöstön palkkaaminen. Toimista huolimatta ero sosioekonomisesti parempi- ja huonompiosaisten alueiden välillä kelpoisen henkilöstön määrässä on selvä.
Lue koko uutinen ja tutustu raporttiin
Kaupunkipolitiikan arviointineuvosto on riippumaton itsenäinen tiedepaneeli, johon kuuluu koulutuksen ja segregaation tutkimukseen perehtyneitä tutkijoita Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Sen tehtävä on tarjota tutkimukseen perustuvaa arviointia kaupunkeihin liittyvistä politiikkatoimista ja päätöksistä. Kaupunkipolitiikan arviointineuvostoa rahoittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit yhdessä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa.