Päiväkotien ja koulujen tilaratkaisuista on keskusteltu aktiivisesti viime aikoina. Melu on nostettu esiin merkittävänä ongelmana etenkin avoimiin oppimistiloihin liittyen. Melu on tunnetusti stressitekijä, ja pitkäaikainen stressi voi olla haitallista sekä oppimiselle että yksilön hyvinvoinnille.
Kouluihin verrattuna päiväkotiympäristöt ovat erityisen meluisia, mikä voi lisätä kuormitusta lasten ja henkilökunnan arkeen. Vaikka meluun ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta on tehty jonkin verran koulumaailmassa, etenkin varhaiskasvatuksessa aihetta on tutkittu vain vähän.
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat yhteystyössä arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien kanssa suunnittelivat tutkimuksen, jossa selvitettiin päiväkotien mitattujen melutasojen yhteyksiä lasten ja henkilökunnan hyvinvointiin. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoa henkilökunnan kokemuksista päiväkotien tiloista ja tilaratkaisuista sekä ehdotuksia akustisesti toimivampien tilojen suunnitteluun.
Äänenkäytön oireet yleisiä päiväkotien henkilökunnalla
Tutkimuksessa selvisi, että meluisimmissa päiväkotiryhmissä henkilökunta raportoi enemmän äänenkäytön oireita kuten äänen käheyttä tai kurkkukipua.
– Kun melutasot nousevat korkeiksi, henkilökunta joutuu korottamaan ääntään saadakseen sen kuuluviin. Tämä näkyy äänen käytön oireina, jotka ovat yleisiä päiväkotien henkilökunnalla, toteaa hankkeen päätutkija, yliopistonlehtori Silja Martikainen Helsingin yliopistosta.
Ryhmän mitatun melutason tai kaikuisuuden ei havaittu olevan yhteydessä henkilökunnan tai lasten psyykkiseen hyvinvointiin käytössä olleilla kyselylomakkeilla mitattuna.
– Myös monet muut tekijät kuin melun taso voivat kuitenkin vaikuttaa ääniympäristön koettuun kuormittavuuteen, ja lisäksi melutasojen erot eri ryhmissä saattoivat olla liian pieniä tulosten löytämiseksi, Martikainen sanoo.
– Erityisen häiritseväksi voidaan kokea esimerkiksi melu, johon itsellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia, kuten toisista ryhmistä kantautuvat äänet, kuten haastatteluissa havaittiin.
Ongelmana liian suuret ryhmäkoot ja äänen leviäminen avoimissa tiloissa
Henkilökunnan haastatteluissa selvisi, että suurimpia ongelmia melun kannalta aiheuttivat liian suuret ryhmäkoot, tilojen heikko äänen eristävyys, kaikuisuus ja äänen leviäminen avoimissa tiloissa.
– Erityisen ongelmalliseksi koettiin läpikulku ryhmätiloissa ja se, että useat ryhmät käyttivät samaa avointa tilaa, mikä hankaloitti päivien suunnittelua ja sujuvuutta, arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto JKMM Arkkitehdeistä täsmentää.
Henkilökunta toivoi tiloihin parempia ratkaisuja äänen eristävyyteen, mahdollisuutta pienryhmille sopiviin suljettuihin jakotiloihin sekä akustoivien materiaalien, kuten pehmeiden pintojen, mattojen ja verhojen käyttöä.
Mukana viisi päiväkotia eri puolilta Suomea
Tutkimukseen osallistui seitsemän päiväkotiryhmää viidestä päiväkodista eri puolilta Suomea. 22 henkilökunnan jäsentä vastasi hyvinvointia ja äänenkäytön oireita kartoittaviin kysymyksiin. Henkilökunnan jäsenet osallistuivat päiväkotitilojen arviointiin monitieteellisessä ryhmässä ja teemahaastatteluissa. Tutkimuksessa mukana olleiden 71:n 4–7-vuotiaan lapsen hyvinvointia arvioitiin henkilökunnan täyttämillä kyselyillä. Aalto-yliopiston akustiikan laboratorion tutkijatohtori Karolina Prawda teki päiväkotien tiloissa akustiikka- ja melumittaukset.
Tutkimus on osa Credu-tutkimushanketta, ja tutkimusryhmässä olivat Prawdan, Ståhlberg-Aallon ja Martikaisen lisäksi Vesa Välimäki Aalto-yliopistosta, Ida Lautanala JKMM Arkkitehdeistä sekä Kaisamari Kostilainen ja Mari Tervaniemi Helsingin yliopistosta.
Tutkimusta rahoittivat Business Finland ja NordForsk.