Helsingin yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli kaikista pieni- ja suurituloisimmilla. Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet ennustavat lasten aikuisena saavuttamaa sosioekonomista asemaa.

VTM Outi Sirniön perjantaina tarkastettavasta väitöstyöstä selviää, että perhetaustalla on vaikutusta siihen, minkälaisia mahdollisuuksia lapsilla on saatavilla. Hyvä- ja pienituloisten resurssit eroavat toisistaan, ja resurssien puute johtaa siihen, että sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuudet vaikeutuvat. Hyväosaisilla etuoikeudet puolestaan pysyvät. 

Varakas perhetausta suojelee
eri elämäntilanteissa

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

- Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, Sirniö kertoo.

Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat. 

Tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa lasten tulotasoon useammassa vaiheessa elinkaarta: Hyvätuloisten vanhempien lasten epäsuotuisat elämäntapahtumat eivät ole yhteydessä yhtä suureen tulomenetysriskiin kuin pienituloisten lapsilla.

- Esimerkiksi yksinasuminen heikentää miesten tulotasoa enemmän, jos lapsuudenperhe on pienituloinen, Sirniö konkretisoi.

Pienituloisten perheiden tytöt
perivät tulotason

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että 1990-luvulta lähtien sosioekonomisen aseman periytyminen on miehillä pysynyt samana, kun taas naisilla se on hieman kasvanut. 

- Pienituloisten perheiden tytöillä on periytyminen vähän voimistunut, mutta kasvu on melko pientä, Sirniö kertoo.

Pienituloisuuden periytyminen on tyypillistä etenkin naisilla ja suurituloisuuden periytyminen miehillä. Eroavuutta naisten ja miesten välillä selittävät todennäköisimmin rakenteelliset syyt, kuten työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus, sillä naisten tyypilliset työt ovat pienituloisempia ja myös tulokehitys on hitaampaa kuin miesten.

Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin pienemmät, kun tarkastellaan omien tulojen sijaan kotitalouden tulotasoa.

-Perheellistyminen tasaa eroja elinoloissa, vaikka työmarkkina-asemat olisivatkin varsin erilaiset miesten ja naisten välillä, Sirniö selventää.

Pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat kouluikäisiä. Aineistona käytettiin rekisteripohjaista aineistoa, joka sisältää tiedot kaikista valtionveronalaisista tuloista vuosilta 1970-2012.

VTM Outi Sirniö väittelee 2.9.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta "Constrained life chances: Intergenerational transmission of income in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XV, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Jan O. Jonsson, Oxfordin yliopisto ja Tukholman yliopisto, ja kustoksena on professori Pekka Martikainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Väittelijän yhteystiedot:
Outi Sirniö
Puh. 050 3199 390
outi.sirnio@helsinki.fi