Viinejä ruokakauppoihin toivovien määrä laski kahdessa vuodessa 10 prosenttiyksikköä

Ajatus lähikauppaviineistä saattaa synnyttää mielialaa, että olemmeko menossa säädösten höllentämisessä liian pitkälle, alkoholipolitiikkaa tutkinut sosiologi pohtii.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2024.

44 prosenttia suomalaisista toivoo viinejä ruokakauppoihin, kertoo . Kaksi vuotta sitten määrä oli 54 prosenttia. Muutos on merkittävä, THL:n johtava asiantuntija arvioi. Jokin alkoholipolitiikan höllentämisessä on alkanut arveluttaa. 

Asennemuutosta kannattaa kuitenkin peilata myös pidemmän aikavälin heilahteluihin, sosiologian yliopistonlehtori huomauttaa. 

— Kun asiaa katsoo 1980-luvulta asti, yhtenäistä trendiä ei ole. On laskuja ja nousuja.

Tuskin tiukat asenteet nytkään tulivat jäädäkseen, Katainen arvelee. Alkoholilain muutokset ja alkoholipoliittiset keskustelut voivat heilauttaa mielipiteitä suuntaan tai toiseen.

Viinat viinien perässä?

Kun Viro liittyi Euroopan unioniin keväällä 2004, Suomen eduskunta laski väkevien juomien veroa 44 prosenttia ehkäistäkseen huokean juoman kärräämistä etelänaapurista. Halvan viinan seuraukset alkoivat pian näkyä.

Vuosina 2006–2009 kansalaisten alkoholipoliittiset asenteet kiristyivät. 

Petteri Orpon hallitusohjelman ajatus lähikauppaviineistä saattaa synnyttää samantapaista mielialaa, että olemmeko menossa liian pitkälle, tutkija pohtii. Häntä itseäänkin mietityttää.

— Vahvempien oluiden tulo ruokakauppoihin osoittautui melko pieneksi muutokseksi, mutta aivan ongelmitta siitä ei selvitty. Maksasairauk­sien aiheuttamat kuolemat lisääntyvät keski-ikäi­sillä suurkuluttajamiehillä.

Lähikauppaviineillä voi Kataisen mukaan olla myös iso epäsuora vaikutus.

— Jos viinit tulevat ruokakauppoihin, Alko tuskin pystyy ylläpitämään kattavaa myymäläverkostoa. Näin lähikauppaan saattaisivat päätyä lopulta myös viinat.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.