Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2022.
Auttaisiko ikäihmisten neuvolaverkosto elämänlaadun kohentamisessa, geriatrian professori Esa Jämsen?
— Ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista täytyisi vahvistaa nykyisestä, se on selvää. Suomessa on joitakin ikäihmisten neuvoloita, mutta suhtaudun varauksella ajatukseen kansallisesta verkostosta.
Miksi neuvolat eivät toimisi? Nuorille perheille ne ovat hyvä tuki.
— Ikä ei kerro terveydestä vielä paljon mitään. Hyvin moni 80-vuotias on mainiossa kunnossa, mutta joku voi olla jo 70-vuotiaana niin raihnainen, että ennaltaehkäisevät toimet tulisivat liian myöhään.
— Epäilen myös, että neuvoloihin saapuisivat lähinnä ne ikäihmiset, jotka jo valmiiksi ovat kiinnostuneita terveydestään ja jotka jo tekevät toimintakykyään ylläpitäviä asioita. Tarkastuskäyntejä tulisi osin turhaan.
Tavoittaisiko vanhusten neuvola siis väärät ihmiset?
— Näin uskon. Iso haaste terveydenhuollolle ylipäänsä on tavoittaa riittävän aikaisessa vaiheessa kaikkein haavoittuvin ryhmä, joka eniten hyötyisi varhaisesta puuttumisesta.
— Ihmiset eivät aina itse tunnista avun tarvettaan ja tulevat terveydenhuollon piiriin vasta kun heidän toimintakyky on jo selvästi heikentynyt. En usko, että tämä ikääntyvien ryhmä vastaisi neuvolatarkastustenkaan kutsuihin.
Tulisiko ikäihmisten kuntoa seuloa kotikäynneillä, terveyskeskuslääkäri, lääketieteen tohtori Heini Liimatta?
— Kotikäynnit sopisivat niille ikäihmisille, jolla ei ole muuta hoitosuhdetta meneillään.
— Muiden kohdalla näkisin parhaaksi keinoksi kysyä elämänlaatuun ja toimintakykyyn liittyviä asioita samalla kun ihminen käy terveyskeskuksessa akuutissa tai pitkäaikaissairauden hoidossa.
Missä tilanteessa kannattaisi valpastua?
— Vanhuuden raihnaisuuden ensimmäisiä oireita havaitsevia hyviä kyselyitä on jo kehitteillä. Tärkeitä signaaleja ovat ravitsemuksen yksipuolistuminen, kaatumisalttius ja aikaisemman harrastusinnon väheneminen.
Mikä parantaisi ikääntyvien tukea?
— Ennaltaehkäiseminen parantaisi tilannetta. Geriatrista osaamista tulisi lisätä kaikessa perusterveydenhuollossa. Valitettavasti kriisiytyneessä terveydenhoidossamme aika kuluu nyt akuuttien vaivojen hoitamiseen.
— Tärkeää olisi saada perusterveydenhuollon resurssit sellaisiksi, että akuutin hoidon lisäksi keskityttäisiin myös ennaltaehkäisevään työhön.
Asiantuntijamme vastaavat mieltä askarruttaviin arjen ongelmiin. Mistä aiheesta toivoisit tutkijan punnitun näkemyksen? Ehdota: yliopisto-lehti@helsinki.fi
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.