Tiedämme, mikä meille on hyväksi, mutta miksi elintapojen muutos on niin vaikeaa?
Syö hyvin, liiku, nuku tarpeeksi. Terveelliset elämäntavat ovat kaikkien tiedossa, mutta niiden noudattaminen on usein hankalaa. Terveyskäyttäytymisen ja motivaatioprosessien tutkija Matti Heino kertoo, miksi.

Jumppa alkamassa, ulkona sataa, väsyttääkin. Koirakin pitäisi ulkoiluttaa.

Kun huomaa jälleen kerran kehittelevänsä esteitä hyvissä aikeissa aloitetun uuden liikuntaharrastuksen tielle, voi olla parempi vaihtaa suuntaa.

– Elintapamuutoksen kannalta tärkeä asia on pyrkiä kokeilemalla selvittämään, mitkä olisivat itselle sopivia tapoja tehdä asioita, Matti Heino sanoo.

Heino työskentelee terveyskäyttäytymisen ja motivaatioprosessien tutkijana sosiaalipsykologian tieteenalalla Helsingin yliopistossa.

Moni tekee elämäntaparemontissaan Heinon mukaan esimerkiksi tyypillisesti sen virheen, että pyrkii toteuttamaan muualta – vaikkapa lehtijutusta – kopioimaansa mallia sellaisenaan. Se ei välttämättä istu omaan elämäntilanteeseen tai motivaatioon.

– Ja sitten kun se ei toimi, ihminen ajattelee, että hänessä on jotain vikaa.

Muutoksessa onnistuminen ei ole kiinni vain yksilöstä

Terveystottumusten ja elintapojen muuttamisen tekee Heinon mukaan hankalaksi niiden kytkeytyminen niin moniin asioihin arjessamme.

– On paljon erilaisia voimia, jotka repivät meitä eri suuntiin. Kuljemme kuin virrassa, jossa on erilaisia virtauksia. Ei ole vain omasta toiminnastamme kiinni, mihin pääsemme.

Muutoksen tekeminen kysyy yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten tietoa, kykyjä ja motivaatiota. Lisäksi tarvitaan joukko sekä fyysisiä että sosiaalisia tilaisuuksia, jotka mahdollistavat muutoksen. Onko käytössä esimerkiksi aikaa, välineitä tai rahaa? Mitä muut ihmiset ympärillä tekevät, ja miten he suhtautuvat?

– Olemme riippuvaisia muista ihmisistä ja ympäristöstä. Siksi meidän täytyy huomioida ympäristöämme kaikessa, mitä teemme.

Käyttäytymisen muuttaminen vaikuttaa aina myös toisiin. Muutosta jarruttaakin myös ihmisen pyrkimys pitää ympäröivää järjestelmä koossa. Se on myös hyödyllistä.

– Jos pystyisimme noin vaan muuttamaan kaikkea ympäristössämme, mitään pysyvää yhteiskuntaa ei olisi. Tilanteet vaihtuisivat jatkuvasti.

Unohda pakko, satsaa houkuttelevuuteen

Usein puhutaan, että motivaatiota on paljon tai vähän. Motivaatiota on kuitenkin Heinon mukaan monenlaista.

Muutoksen onnistumisessa auttaa omaehtoisen motivaation ruokkiminen. Silloin ihminen tekee asioita, koska hän arvostaa niitä ja nauttii niistä, ei sisäisestä tai ulkoisesta pakosta.

Omaehtoista motivaatiota voi vahvistaa tekemällä asioita, joissa kokee olevansa itse ohjaksissa, jotka tuottavat pystymisen ja osaamisen tunteita sekä vahvistavat yhteenkuuluvuutta muihin.

– Voi esimerkiksi pyytää jonkun samanmielisen kaverin mukaan touhuun, Heino sanoo.

Tutkimusten mukaan ryhmässä ihmiset pysyvät muuttamaan käyttäytymistään huomattavasti helpommin kuin yksilötasolla. 

Hyviä tuntemuksia kannattaa vahvistaa ja väkisin tekemistä vähentää, jos haluaa onnistua. Houkuttelevuuden ja helppouden lisääminen auttaa tekemään muutoksesta pysyvää.

Tietoa itselle sopivista tavoista elämänmuutoksen toteuttamiseen saa tekemällä paljon matalan kynnyksen mikrokokeiluja, joissa epäonnistuminen on sallittua.

– Asioita voi tehdä sillä mielellä, että nyt hankin tietoa siitä, onko tämä nyt toimivaa vai ei tämänhetkisessä elämäntilanteessani, Heino sanoo.

Helpoista kokeiluista saa myös varmemmin onnistumisen tunteita kuin jos hyppää muutoksessa suoraan syvään päähän.

– Tarvitsemme voittoja jokapäiväisessä elämässä. Ne motivoivat meitä ja kertovat, mitä sen hetkisessä elämäntilanteessa kannattaa pyrkiä lisäämään ja mitä vähentämään.