Tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin äitiyshuollon hyvinvointimittareiden hyödyllisyyttä käyttäjien ja ammattilaisten näkökulmasta. Sekä synnyttäjät että terveydenhuollon ammattilaiset pitivät potilaan itse raportoimia, standardoituja vointimittareita hyödyllisinä ja tarpeellisina, mutta niiden käytännön toteutuksessa on haasteita. Odottavat ja synnyttäneet naiset toivovat, että heidän hyvinvointiaan kartoitettaisiin kattavammin ja että erityisesti synnytyksen jälkeiseen henkiseen jaksamiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
– Nykyisin käytössä olevat mittarit eivät aina tavoita niitä kokemuksia ja tarpeita, jotka ovat synnyttäjille olennaisia. Synnytyksen jälkeisen tuen saaminen ja siihen liittyvän seurannan kehittäminen nousivat tutkimuksessa erityisen tärkeiksi aiheiksi, kertoo väitöstutkija, osastonylilääkäri Kirsi Väyrynen Helsingin yliopistosta.
Myös terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat potilaiden itse raportoimien vointimittareiden merkityksen, mutta kokevat, että niiden käyttö osana arkista hoitotyötä vaatii enemmän resursseja ja selkeämpiä toimintamalleja.
– Erityisesti tietojärjestelmien kehittäminen ja niiden parempi integrointi äitiyspalveluiden kanssa nousivat esiin ratkaisevina tekijöinä, jotta vointimittareiden standardoitu käyttö olisi sujuvaa ja tehokasta. Ilman toimivia järjestelmiä on vaikea hyödyntää synnyttäjien antamaa palautetta käytännössä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, mikä taho on vastuussa standardoitujen vointimittareiden keräämisestä ja hyödyntämisestä. Julkiset äitiysneuvolat nähdään keskeisinä toimijoina, mutta niiden ja sairaaloiden synnytysosastojen välistä yhteistyötä tulisi tiivistää. Jotta vointimittareista saataisiin paras mahdollinen hyöty, olisi tärkeää, että tiedon keruu ja sen käyttö synnyttäjien tukemisessa olisi johdonmukaista ja kattavaa kaikissa äitiyspalveluiden vaiheissa.
Syntyvyyden lasku on merkittävä yhteiskunnallinen haaste, ja synnyttäjien sekä perheiden hyvinvointi on keskeinen osa väestönkehityksen ja hyvinvointivaltion kestävyyttä.
– Laadukkaampi ja yksilöllisempi äitiyshuolto voi lisätä perheiden luottamusta järjestelmään ja mahdollisesti vaikuttaa myös syntyvyyteen pitkällä aikavälillä. Nyt on oikea hetki varmistaa, että jokainen odottava ja synnyttänyt äiti saa tarvitsemansa tuen ja huomion, Värynen sanoo.
LL, perinatologi Kirsi Väyrynen väittelee 16.5.2025 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Utilizing patient reported measures in Finnish maternity care". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann -sali, Haartmaninkatu 2.