Yliopistotutkija Katri Korpelan vetämässä MICROECO-hankkeessa on tarkoitus selvittää tarkasti, mitkä tekijät vaikuttavat pienten lasten suolistomikrobiston toimintaan ja koostumukseen.
Hankkeessa tutkitaan lasten suolistomikrobistoa yhdistämällä populaatioekologian menetelmiä molekyylibiologisiin analyyseihin. Tutkimusta varten kerätään ja analysoidaan lapsilta ulostenäytteitä sekä ruokapäiväkirjoja. Näytteistä analysoidaan mikrobien DNA:ta, RNA:ta ja aineenvaihduntatuotteita.
– Tulosten perusteella pystytään tarkasti määrittämään kunkin mikrobin tehtävä vauvan suolistossa sekä kuinka eri tekijät vaikuttavat vauvojen suolistomikrobistoon ekosysteeminä. Tämän tiedon perusteella voidaan kehittää menetelmiä, joilla voidaan havaita ja korjata mahdollisia virheitä mikrobiston kehityksessä, Korpela kertoo hankkeen tavoitteista.
Pikkulapsen mikrobiston kehitys on herkkä häiriöille
Hankkeen tutkijat ovat jo aiemmissa tutkimuksissaan perehtyneet vauvojen mikrobiston kehitykseen ja havainneet muun muassa, että vauvan tärkeimmät suolistobakteerit tulevat synnytyksessä äidiltä. Keisarileikkaus tai äidille synnytyksen aikana annettu antibiootti estävät tämän hyödyllisen bakteerisiirtymän.
Toinen tyypillinen mikrobiston kehitystä häiritsevä tekijä lapsilla ovat antibioottikuurit, joita valtaosa lapsista saa ensimmäisten elinvuosiensa aikana.
– Mikrobistoa häiritsevät tekijät vaikuttavat pitkäaikaisesti lapsen terveyteen, joten mikrobiston luonnollisen kehityksen tukeminen on tärkeä osa lapsen terveyden hoitoa, Korpela korostaa.
Monitieteistä yhteistyötä ja innovatiivisia näkökulmia
ERC-rahoitus mahdollistaa tutkimushankkeen jatkamisen vuoteen 2027 asti. Monitieteisessä tutkimuksessa yhdistyvät mikrobiologian, ekologian, bioinformatiikan ja lääketieteen osaaminen ja menetelmät.
– Tutkimme suoliston ekosysteemiä suhteessa isännän terveyteen käyttämällä nykyaikaisia molekulaarisia sekä perinteisempiä mikrobiologisia menetelmiä. Hyödynnämme myös ekologian alan teorioita ja analyyttisiä menetelmiä sekä matemaattista mallinnusta, Korpela täsmentää.
– Ilman tätä rahoitusta näin monimutkainen ja innovatiivinen projekti olisi mahdoton toteuttaa, Korpela arvioi.