Suomen ja Ruotsin lapset kattavassa rekisteritutkimuksessa tunnistettiin 16 tärkeintä riskitekijää vakavalle RSV-infektiolle. Tutkijat loivat ennustemallin RSV-sairaalahoidon riskin ennustamiseksi ja osoittivat, että malli toimi hyvin molemmissa maissa.
RSV-infektion riskitekijöitä käsittelevä laaja tutkimus julkaistiin vastikään Lancet Digital Health -tiedelehdessä.
Tutkimus vahvisti, että vakavan RSV-infektion riski on suurimmillaan alle kuuden kuukauden iässä, ja, että riskiä lisäävät etenkin syntyminen keskosena, tietyt synnynnäiset sairaudet ja leikki-ikäiset sisarukset. Uusiksi vakavan RSV-infektion ennustetekijöiksi tunnistettiin muun muassa ruokatorven epämuodostumat sekä vähemmän vakavat synnynnäiset sydänsairaudet.
RSV-infektion ehkäisyyn on viime vuosina kehitetty sekä RSV-infektiolta suojaava pitkävaikutteinen vasta-aine että äidille raskauden aikana annettava rokote. Oikein kohdennettuina lääkkeillä voidaan ehkäistä suuri määrä pienten lasten komplikaatioita sekä sairaala- ja tehohoitojaksoja, mutta vielä on epäselvää kuinka laajamittaiseen käyttöön ne soveltuvat.
– Kaikille lapsille ei välttämättä ole mahdollista tarjota uusia ennaltaehkäiseviä valmisteita. Tutkimuksemme auttaa tunnistamaan lapset, jotka tarvitsevat niitä eniten, niin yksilötasolla kuin väestössäkin, sanoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori ja HUSissa lastentauteihin erikoistuva lääkäri Pekka Vartiainen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
RSV-infektioiden tautitaakka on suuri
RSV (respiratory syncytial virus) on yleinen hengitystieinfektioita aiheuttava virus, mutta se voi olla vaarallinen etenkin pienimmille vauvoille. Suomessa yleensä marras-joulukuussa alkavien RSV-epidemioiden aiheuttama tautitaakka on suuri.
– RSV aiheuttaa vakavia infektiota erityisesti alle yksivuotiaille lapsille. Suomessa se on pienten lasten yleisimpiä sairaalahoidon syitä ja maailmanlaajuisesti merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja, kertoo lastentautien erikoislääkäri, LT Santtu Heinonen HUSin Uudesta lastensairaalasta.
Suomessa joka kolmas alle vuoden ikäinen sairastuu RSV-infektioon, jonka jälkitautina on usein välikorvatulehdus. Lisäksi sairaalahoitoon joutuu RSV-infektion vuoksi vuosittain noin 1000 alle yksivuotiasta lasta eli huomattavasti enemmän kuin influenssan tai koronaviruksen vuoksi.
Valtaosa tapauksista kasautuu epidemian muutamalle huippukuukaudelle. Tämä kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa ja johtaa usein toimenpiteiden, kuten sydänleikkausten, perumiseen ja siirtämiseen.
Tutkimuksessa yhdistettiin useita eri rekistereitä
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, minkälaiset tekijät lisäävät alle yksivuotiaiden riskiä joutua sairaalahoitoon RSV-infektion vuoksi erilaisten kansallisten rekisterien avulla. Tutkimuksessa oli mukana 1,25 miljoonaa Suomessa 1997–2020 syntynyttä lasta ja vertailuryhmänä 1,4 miljoonaa Ruotsissa 2006–2020 syntynyttä lasta sekä heidän vanhempansa että sisaruksensa. Tutkimuksessa luotu yksinkertainen 16:n muuttujan ennustemalli oli yhtä hyvä kuin 1 511 muuttujaa huomioinut tekoälypohjainen malli.
Terveystiedot yhtenäistettiin ja koodattiin tekoälyn käyttöön ennustemallin laskemista varten osana suomalaista FinRekisterit-tutkimusta. Saatu malli toistettiin Ruotsin vastaavassa rekisteriaineistossa.
– Sovelsimme tutkimuksessamme korkealaatuista dataa ja menetelmäosaamista kliinisesti tärkeän ongelman ratkaisussa. Pohjoismaissa on poikkeuksellisen laajat ja luotettavat rekisteriaineistot. Tällaista tutkimusta voi tehdä vain harvassa maassa, kertoo apulaisprofessori Andrea Ganna Helsingin yliopistosta.
– Tutkimuksemme auttaa kohdentamaan ennaltaehkäiseviä keinoja siten, että niistä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. FinRekisterit-tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä tutkittua tietoa eri sairauksiin johtavista riskitekijöiden yhdistelmistä, myös niistä, jotka eivät olisi havaittavissa perinteisin keinoin, toteaa tutkimusprofessori, terveydenhuollon erikoislääkäri Markus Perola THL:sta.
Tutkimus on tehty HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen kliinikoiden, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tekoälyosaamisen ja THL:n rekisteritutkijoiden sekä Karolinska Instituutin yhteistyönä. Tutkimus on osa THL:n FinRekisterit/FinRegistry-tutkimushanketta, jonka johtava tutkija on Markus Perola.
Alkuperäinen julkaisu:
Pekka Vartiainen, Sakari Jukarainen, Samuel Arthur Rhedin, Alexandra Prinz, Tuomo Hartonen, Andrius Vabalas, Essi Viippola, Rodosthenis S Rodosthenous, Sara Koskelainen, Aoxing Liu, Cecilia Lundholm, Awad I Smew, Emma Caffrey Osvald, Emmi Helle, Markus Perola, Catarina Almqvist, Santtu Heinonen, Andrea Ganna. Risk factors for severe respiratory syncytial virus infection during the first year of life: development and validation of a clinical prediction model. Lancet Digit Health 2023; 5: e821–30.
Lisätietoja:
LT Pekka Vartiainen
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto
p. 040 821 0113
s-posti: pekka.vartiainen@helsinki.fi
Lastentautien erikoislääkäri, LT Santtu Heinonen
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
p. 050 300 7288
s-posti: santtu.heinonen@hus.fi
Professori Markus Perola
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
p. 040 8612557
s-posti: markus.perola@thl.fi