Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2022.
Eihän näin saisi olla, Hanna Rinne toteaa. Mutta niin se on: tiettyjen ihmisryhmien riski kuolla ennenaikaisesti on isompi kuin toisten. Esimerkiksi matalasti koulutetuilla ja pienipalkkaisilla ihmisillä on keskimäärin muita vähemmän elinpäiviä.
— Väestöryhmien väliset erot ovat hirveän pysyviä.
Eriarvoisuus vaivasi Rinnettä. Hän halusi selvittää, mihin ammatteihin ongelma erityisesti kohdistuu.
— Jos korkealle kuolleisuudelle löydettäisiin syitä, sille voisi olla mahdollista tehdä jotain.
Yleisesti ottaen työntekijäammateissa eliniän odote on lyhyempi kuin asiantuntija- ja johtotehtävissä. Rinne analysoi väitöstutkimuksessaan erikseen miesten ja naisten kuolleisuutta eri työntekijäammateissa vuosina 2000–2015.
Miesten kohdalla hän löysi 31 ammattia, joiden edustajat tuppasivat kuolemaan keskimääräistä nuorempina. Naisilla ammatteja oli 11. Naisten ammatit olivat pitkälti aloilta, joilla myös miehillä oli kohonnut kuolemanriski.
Miehisiä kuolonaloja olivat muun muassa rakennus-, kuljetus- ja merenkulkuala. Yhteisiä ammatteja olivat tarjoilijat, siivoojat, pakkaajat ja lehdenjakajat.
Suurinta osaa aloista yhdisti matala koulutus ja palkkaus — sekä runsas alkoholinkäyttö. Hanna Rinne selvitti, missä määrin ennenaikainen kuolleisuus selittyi nimenomaan alkoholikuolemilla.
— Suurimmassa osassa ammateista alkoholi selitti ylikuolleisuutta jonkin verran.
Rinteen tutkimus ei kerro, mistä muista syistä ennenaikainen kuolleisuus voi johtua. Voi olla, että joillain aloilla on enemmän fyysisiä riskitekijöitä tai altistumista haitallisille kemikaaleille.
Voi olla niinkin, ettei ammatti selitä ennenaikaisia kuolemia lainkaan, vaan riskiryhmissä olevat ihmiset vain hakeutuvat tietyille aloille.
Hanna Rinteen sosiologian väitöskirja Differences in mortality and health care use by occupation tarkastettiin 7.10. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.