Millainen on aamuhönkäisyn kemiallinen koostumus?

Koehenkilöt puhalsivat pussiin heti herättyään ja toisen kerran hampaiden pesun jälkeen. Tutkijat selvittivät uloshengityksen koostumuksen ja jäljittivät syytä tunkkaiseen ja ikävän hajuiseen hengitykseen.

Äskettäin Journal of Breath Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (”Volatile Composition of the Morning Breath”) Helsingin yliopiston kemian osaston tutkijat selvittivät, mitä haihtuvia yhdisteitä aamuhengityksestä löytyy ja miten niiden pitoisuudet muuttuvat hampaiden pesun jälkeen. Hypoteesina oli, että suun bakteeritoimintaan liittyvät yhdisteet olisivat heti heräämisen jälkeen koholla. Tutkimusryhmä on aiemmin tutkinut suun tautia aiheuttavia bakteereja viljelmien avulla ja selvittänyt bakteerien erittämien haihtuvien yhdisteiden kirjoa. Tutkitut bakteerit liittyvät voimakkaasti suun infektiosairauksiin, kuten ientulehdukseen ja parodontiittiin.

Hampaiden harjaus vähensi pitoisuuksia

Tutkimuksessa 30 tervettä koehenkilöä antoi hengitysnäytteen aamulla heti herättyään ja uudestaan hampaiden pesun jälkeen. Näytteet analysoitiin protoninsiirtoreaktio-massaspektrometrillä (PTR-MS) ja kaasukromatografia-massaspektrometrillä (GC-MS). Tulokset osoittivat, että 35 haihtuvan yhdisteen pitoisuudet laskivat hampaiden harjauksen jälkeen. Näistä 33 on aiemmin yhdistetty suun bakteeritoimintaan, joko tutkimusryhmän omissa julkaisuissa tai muualla tieteellisessä kirjallisuudessa. Osan näistä yhdisteistä, kuten rikkiä sisältävien metaanitiolin ja dimetyylidisulfidin, on aiemmin todettu olevan suun bakteeripatogeenien aineenvaihdunnan tuottamia.

Tavoitteena uudet diagnostiset menetelmät ja täsmähoito

Tutkimuksessa selvitettiin myös havaittujen yhdisteiden yhteyttä halitoosiin, eli pahanhajuiseen hengitykseen. Yli kymmenen yhdisteen pitoisuudet aamuhengityksessä ylittivät osalla koehenkilöistä hajukynnyksen. Näihin yhdisteisiin lukeutuivat mm. useat rikkiyhdisteet ja haihtuvat rasvahapot. Rikkiyhdisteiden on jo aiemmin tiedetty liittyvän halitoosiin, mutta kokonaisvaltainen käsitys pahanhajuisen hengityksen kemiallisesta koostumuksesta on ollut puutteellista. Hengitysilman koostumuksen tutkimus voi lopulta synnyttää uusia diagnostisia menetelmiä suun infektioille tai tuottaa tietoa yhdisteistä, joihin voidaan vaikuttaa vaikean halitoosin täsmähoidossa.

Julkaisu on osa väitöskirjatutkija Kajsa Roslundin väitöskirjaprojektia. Helsingin yliopiston kemian osastolta mukana on myös väitöskirjan ohjaaja, yliopistonlehtori Markus Metsälä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikön sekä FinnDiane-tutkimusryhmän kanssa.

Tutkimusryhmän muut jäsenet: Professori Pirkko Pussinen (Hammaslääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto) ja dosentti Markku Lehto (Folkhälsan tutkimuskeskus ja Sisätautien osasto, HY & HUS).

Alkuperäinen artikkeli: Roslund, K. E., Lehto, M., Pussinen, P. & Metsälä, M. Volatile Composition of the Morning Breath. Journal of Breath Research. (2022) https://doi.org/10.1088/1752-7163/ac8ec8

Lisätietoja: