Vaikka hoitoon sitoutumista on tutkittu paljon, on edelleen mysteeri, miksi puolet pitkäaikaissairaista jättää lääkkeensä käyttämättä ohjeiden mukaisesti. Tämä heikentää lääkehoitojen vaikuttavuutta, potilaiden vointia ja elämänlaatua.
— Erityisen haastavassa asemassa ovat potilaat, joilla on useita sairauksia ja lääkehoitoja, sanoo HUS Apteekin vastaava proviisori ja väitöskirjatutkija Kirsi Kvarnström.
Lisäksi huono hoitoon sitoutuminen aiheuttaa kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Jos potilas ei käytä lääkkeitä lääkärin suunnitteleman hoidon mukaisesti jää lääkkeistä saatavaksi suunniteltu terveyshyöty heikoksi, jolloin potilaan ja yhteiskunnan lääkkeeseen käyttämälle rahalle ei saada vastinetta.
Kvarnström on hakenut väitöskirjassaan uusia tulokulmia tutkia hoitoon sitoutumista. Hänen tavoitteenaan on ollut ymmärtää syvällisemmin erityisesti pitkäaikaisessa lääkehoidossa olevien potilaiden hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Laajassa potilasnäkökulmaa kartoittaneessa kirjallisuuskatsauksessa, joka sisälsi 89 tutkimusta, Kvarnström osoitti, että potilaiden ajatukset, kokemukset, käsitykset ja tiedot omasta lääkehoidostaan tulee ottaa paremmin huomioon terveydenhuollossa. Potilaat haluavat keskustella lääkkeisiinsä tai lääkehoitoihinsa liittyvistä huolista.
Avaintekijöiksi onnistuneeseen lääkehoitoon nousivat tutkimuksessa esiin sairauteen ja sen hoitoon liittyvät potilaan tiedot ja taidot, potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen luottamus, vuorovaikutus ja tuki sekä riittävät resurssit.
— Potilaan elämäntilanne tulee huomioida, kun hänen lääkehoitoaan suunnitellaan. On tärkeää, että potilas osallistuu päätöksentekoon ja häntä aidosti kuunnellaan. Potilas tietää parhaiten, miten hän pystyy toteuttamaan lääkehoitoaan omassa arjessaan. Nykytilanteen korjaamiseksi tarvitaan parempaa potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja lääkeneuvontaa, toteaa Kvarnström.
Tukea farmasian ammattilaisilta
Kvarnström tutki myös lääkäreiden näkemyksiä hoitoon sitoutumisesta. Lääkärit tunnistivat hoitoon sitoutumisen haasteina potilaan sairauteen, terveydenhuoltojärjestelmään, lääkehoitoihin ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyöhön liittyviä tekijöitä. Lääkärit toivoivat parempaa hoidon koordinointia, moniammatillisuutta ja farmasian ammattilaisten osallistumista erityisesti monilääkittyjen ja monisairaiden potilaiden hoidon tukemiseen.
Lisäksi Kvarnström kuvaa uutta toimintamallia, jossa farmaseutti selvittää ja päivittää potilaan kotilääkityksen terveysasemalla ennen lääkärin vastaanottoa ja osallistuu lääkeneuvontaan.
─ Tässä yhteydessä on mahdollista tunnistaa myös hoitoon sitoutumisen ongelmia ja niiden syitä, sekä pyrkiä ratkomaan niitä yhdessä potilaan ja hoitotiimin kanssa, sanoo Kvarnström.
Toimintamalli on ollut käytössä HUSissa jo vuodesta 2019 ja Kvarnströmin mukaan siihen ovat olleet tyytyväisiä sekä potilaat että lääkärit.
Väitös
Proviisori Kirsi Kvarnström väittelee 4.11.2022 kello 12.15 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Why patients do not take medication as prescribed: The complexity of medication adherence as a phenomenon". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-sali 302, Siltavuorenpenger 3A, Helsinki. Väitöstä voi seurata myös etänä.
Vastaväittäjänä on professori, LT Päivi Korhonen, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, ja kustoksena on Marja Airaksinen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun väitöskirjasarja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.