Miehet ovat vakavien hammasperäisten infektioiden vaaravyöhykkeellä

Nuoremmat miehet ovat yliedustettuina sairaalahoitoa vaativissa hammasperäisissä infektioissa.

Tavallinen reikiintynyt hammas tai hoitamaton hampaan infektio voi pahimmillaan edetä vakavaksi, sairaalahoitoa vaativaksi, jopa henkeä uhkaavaksi, infektioksi. 

– Vakavat hammasperäiset infektiot vaikuttavat heijastavan laajempia sukupuolittuneita, sosioekonomisia ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä eroja, sanoo aiheesta väitellyt hammaslääketieteen lisensiaatti Jussi Furuholm Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Furuholm tarkasteli väitöstutkimuksessaan Helsingin yliopistollisen sairaalan suu- ja leukakirurgian päivystyksessä hoidettuja infektiopotilaita - tutkimusaineistossa oli 2838 potilasta. 

Furuholm osoittaa, että miesten osuus sairaalahoitoa vaativissa hammasperäisissä infektioissa oli suurempi kuin naisten, ja miehet olivat keskimäärin naisia nuorempia. Alhainen tulotaso ja naimattomuus lisäsivät hammasperäisten infektioiden sairaalahoidon riskiä sekä miehillä että naisilla.  

Tupakointi ja runsas päihteiden käyttö liittyivät hammasperäisten infektioiden useampiin komplikaatioihin, joista tavallisimpia ovat verenmyrkytys ja keuhkokuume.

Valtaosassa infektioista taustalla oli tavanomainen hampaan infektiosairaus, kuten hampaan juurenkärjen ympärystulehdus. Suuri osa tehohoitoa tarvinneista infektiopotilaista oli perusterveitä.

Oikea-aikainen hoito keskeistä

– Usein kyse on ehkäistävissä olevista hammassairauksista, ja infektion oikea-aikainen hoito on ensiarvoisen tärkeää – ei vain monisairailla potilailla vaan myös perusterveillä, sanoo Furuholm.

Furuholmin mukaan hammassairauksien varhainen diagnostiikka ja tehokas perushoito ovat avainasemassa. Niiden avulla voidaan vähentää vakavampien infektioiden riskiä ja erikoissairaanhoidon kuormaa. Myös suun terveyden huomioiminen arjessa eli hyvä omahoito ja säännölliset hammastarkastukset auttavat vähentämään vakavampien infektioiden riskiä. 

– Tulokset heijastavat laajempaa terveyshaastetta etenkin nuorempien miesten kohdalla, pohtii Furuholm.

Terveyspoliittisesti Furuholmin tutkimuksen tulokset tukevat suun perusterveydenhuollon saavutettavuuden parantamisen ja terveyserojen kaventamisen merkitystä.

 

Väitös


HLL Jussi Furuholm väitteli 30.1.2026 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suu- ja leukakirurgisesta aiheesta "Severe odontogenic infections—men in the danger zone?". Vastaväittäjänä oli dosentti Pertti Patinen, Oulun yliopisto.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa.
Väitteljän yhteystieto:

Tehohoidon tarve

Furuholmin tutkimuksessa selvisi myös, että alaleuan infektiopesäkkeet johtivat useammin tehohoitoon kuin yläleuan infektiot. Yleisimpiä bakteerilöydöksiä infektiopotilailla olivat eri streptokokkibakteerin lajit, ja erityisesti Streptococcus anginosus -ryhmän bakteerien aiheuttamat infektiot liittyivät pidempään sairaalahoidon kestoon ja useammin tehohoidon tarpeeseen muihin bakteerilajeihin verrattuna.