Sydän- ja verisuonitaudit, monet syöpätaudit, aivojen verenkiertohäiriöt, muistisairaudet, diabetes, ylipaino, jotkin mielenterveyden häiriöt. Lista liikunnan tutkituista hyödyistä terveydelle on pitkä. Fyysinen aktiivisuus ehkäisee ennalta monia sairauksia ja on osaan myös tehokas hoitokeino. Terveet elinvuodet lisääntyvät ja ennenaikaisen kuoleman riski pienenee.
Tutkimuksista tiedetään myös, että ihmisillä on hyvä käsitys liikunnan hyödyllisyydestä omaan hyvinvointiin.
– Kyllä sen lähestulkoon kaikki tietävät, Helsingin yliopiston fysiologian dosentti ja Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Riikka Kivelä sanoo.
Usein liikkumisen aloittamisen tai lisäämisen suurimmaksi esteeksi ihmiset mieltävätkin Kivelän mukaan ajan puutteen: miten mahduttaa liikuntaa omaan arkeen.
Vähänkin kerralla on jo hyvä
Suurelle osalle suomalaisista sopii liikkumisen ohjenuoraksi UKK-instituutin vuonna 2021 päivittämät väestön liikuntasuositukset, Kivelä sanoo. Perustana ovat isot, maailmanlaajuiset tutkimukset.
– Suositus on joko kaksi ja puolia tuntia kevyttä kestävyysliikuntaa tai tunti ja vartti reipasta liikuntaa viikossa ja sen lisäksi voima/notkeusharjoittelua kahdesti viikossa, Kivelä sanoo.
– Jos siihen pääsee, niin todennäköisesti saa liikunnan hyötyjä jo aika hyvin.
Uuden tutkimustiedon mukaan liikunta on hyödyllistä jo pienissäkin pätkissä.
– Rohkaiseva viesti on, ettei aina tarvitse lähteä lenkille, vaan tarvittavan fyysisen aktiivisuuden voi kerryttää pienistä paloista ja osana omaa arkea.
Suositusten mukaista liikuntamäärää voi kerryttää päivän aikana esimerkiksi kävelemällä bussipysäkille, valitsemalla hissin ja rullaportaiden sijaan rappuset tai pyöräilemällä töihin. Voimatreenikin voi olla halonhakkuuta ja haravointia tai kestävyystreeni tanssia.
Kivelä kannustaa kuitenkin myös uskaltautumaan haastamaan itseä välillä niin, että tulee hiki ja hengästyy.
– Jos rasittaa itseään epämukavuusalueelle, terveyshyödyt ovat heti suurempia. Useimmille tulee myös aika hyvä olo sen jälkeen.
Lapsena tai nuorena harrastettu liikunta voi suojata sairauksilta myöhemminkin elämässä. Mutta Kivelän mukaan milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista. Vielä keski-iässä tai eläkkeelle jäämisen jälkeenkin aloitetulla liikunnalla voi vaikuttaa hyvin paljon oman vanhuutensa laatuun.
– Voimaharjoittelututkimuksissa on havaittu, että vielä 80-vuotiaat lisäävät voimaansa ja toimintakykyään.
Liikkuminen pitää tehdä miellyttäväksi ja helpoksi
– Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja per vuosi, Riikka Kivelä sanoo.
Kustannuksia kertyy esimerkiksi sairauspoissaoloista, työkyvyn laskusta ja terveydenhuoltokuluista.
Yhteiskunta ja päättäjät voivat vaikuttaa ihmisten liikkumiseen Kivelän mukaan esimerkiksi helpottamalla liikkumiseen kannustavien valintojen tekemistä.
– Se lähtee jo ihan yhdyskuntasuunnittelusta, että meillä on esimerkiksi hyvät kävely- ja pyörätiet, jotka ovat aurattuja talvellakin niin, että matkoja on miellyttävä ja mukava kulkea.
Viime aikoina liikunnallisen elämäntavan edistäminen on noussut esiin muun muassa hallitusneuvotteluissa.
– Toivoisin, että uudessa hallitusohjelmassa nähtäisi, että liikunta läpileikkaa lähestulkoon kaikki hallinnonalat. Ettei se jäisi vaikka vain opetus- ja kulttuuriministeriön alueelle. Ja sitten mietittäisiin yhteisiä tapoja edistää liikkumista.