Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta

Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.

Satu Latosen 14. maaliskuuta Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnassa tarkastettu väitöstutkimus paljastaa, miten apteekit, sairaala-apteekit, lääketeollisuus ja -tukut sekä viranomaiset ja edunvalvontajärjestöt yhdistivät voimansa varmistaakseen lääkkeiden ja rokotteiden saatavuuden Suomen kansalaisille pandemian aikana. Latosen mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä mahdollisti nopean reagoinnin pandemian aiheuttamiin haasteisiin. 

Latonen huomauttaa, että lääkehuollon toimijoiden kriisivalmius kehittyi tutkimuksen aikana, kun toimintoja kehitettiin kriisinkestävämmiksi. Kriisiin vastaaminen vaati monenlaisia toimenpiteitä, ongelmanratkaisua ja uusia toimintatapoja. Esimerkiksi apteekit kohtasivat huolestuneet kansalaiset, korjasivat väärää tietoa koronan hoitoon ja lääkkeisiin liittyen, lisäsivät joustavuutta palveluissa ja aloittivat käsidesin valmistuksen. Sairaala-apteekit puolestaan koordinoivat kriittisten lääkkeiden saatavuutta, perustivat lääkehoidon uusille koronaosastoille ja varmistivat koronarokotteiden turvallisen jakelun terveydenhuollon toimintayksiköihin. Lisäksi lääketeollisuus ja -tukut vastasivat lääkehamstraukseen ja toimitusketjujen haasteisiin.

Haasteina nousivat esiin epäselvyys ja tietokatveet tiedon jakamisessa, koordinaatiossa ja yhteistyössä. Latosen tutkimus tuo esille myös tarpeen selkeyttää kriittisten lääkkeiden niukkuuden jakamisen pelisäännöt. 

–  Kun lääkettä ei ole saatavilla tarpeeksi, miten varmistamme, että potilaat eri puolella Suomea ovat yhdenvertaisessa asemassa, tohtorikoulutettava Latonen kysyy.

– Lääkkeiden velvoitevarastointi suojasi Suomen terveydenhuoltoa tehokkaasti, mutta kriisitilanteen koordinointi kaipaa tarkempia linjauksia, jatkaa Latonen.

Suomen kriisivalmiuden kehittäminen on ajankohtainen aihe epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Latosen tutkimus osoittaa, kuinka lääkehuollon kriisijohtamista voidaan kehittää, jotta varautuminen tuleviin kriiseihin olisi entistä vahvempaa.

– Toivon, että tutkimus voi auttaa parantamaan lääkehuollon kriisivalmiutta ja nostaa esiin sen merkityksen osana Suomen terveydenhuoltoa, pohtii Latonen.

Väitöksen tiedot

Proviisori Satu Latonen väitteli 14.3.2025 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Crisis management and cross-sectoral collaboration among pharmaceutical supply chain stakeholders during the COVID-19 pandemic". 

Vastaväittäjänä toimi dosentti, FaT, sairaala-apteekkari Joni Palmgrén, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, ja kustoksena Anne Juppo.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot: Satu Latonen, satu.latonen@helsinki.fi