Tutkimusten mukaan useat infektioita aiheuttavat bakteerit voivat pysyä tarttuvina erilaisilla pinnoilla tunneista useisiin päiviin ja viikkoihin. Vaikka puulla on tunnetusti pintamateriaalina antibakteerisia ominaisuuksia, kuivien käsien kautta tapahtuvaa tartuntaa on ymmärretty tähän saakka huonosti, sillä suurin osa aiemmista tutkimuksista on tehty lisäämällä bakteeria nestepisaroina materiaaleille.
Helsingin yliopiston, Luken ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät pintakäsittelyn vaikutuksia puun antibakteeriseen aktiivisuuteen. Lisäksi he tutkivat 18 erilaisen, sisätiloissa tavallisesti käytetyn pintamateriaalin antibakteerisia ominaisuuksia. Pintoja altistettiin tosielämän ympäristössä kuivien käsien mukana tuleville bakteereille, jonka jälkeen bakteerimääriä tutkittiin laboratoriossa.
– Sileiden materiaalien, kuten laatta, laminaatti, vinyylikorkki ja lakattu puu, pinnoilla havaittiin vähiten bakteerikasvua. Pintakäsittelyttä jätetyillä ja siten huokoisilla puupinnoilla kasvua oli jonkin verran enemmän. Eri puulajien välillä havaittiin kuitenkin vaihtelua: alhaisimmat bakteerien pesäkemäärät kirjattiin valkotammesta ja mustajalopähkinästä. Mukana tutkimuksessa oli kaupallisia puulajeja sekä Suomesta, Yhdysvalloista että Japanista, kertoo apulaisprofessori Tuula Jyske Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa seurattiin lisäksi iholla yleisesti esiintyvien Staphylococcus epidermidis ja Bacillus aerius/licheniformis -bakteerien elinkelpoisuutta erilaisilla materiaaleilla. Staphylococcus epidermidis aiheuttaa stafylokokki-infektiota. B. aerius/licheniformis edusti tutkimuksessa kestomuotoisia itiöitä tuottavaa bakteerikantaa, jonka oletettiin selviävän pinnoilla elinkykyisenä itiöttömiä bakteereita paremmin. Kokeet tehtiin kontrolloidusti altistuskammiossa bakteerisumupisaroiden levittämisen jälkeen.
Kokeet osoittivat, että iholla esiintyvän S. epidermidiksen elinkyky heikkeni lähes kaikissa tutkituissa materiaaleissa. Alhaisimmillaan bakteerin elinkelpoisuus oli käsittelemättömän tammen pinnalla. Sen sijaan B. aerius/licheniformis -bakteerin pesäkemäärä pysyi tasaisena useimmilla materiaaleilla.
Tutkimus osoittaa, että puun antibakteeristen ominaisuuksien ilmeneminen riippuu monin tavoin tartunnan laadusta ja olosuhteista.
– Kosteissa olosuhteissa huokoinen puurakenne pystyy kuivattamaan bakteereja. Kuivissa olosuhteissa bakteerit pystyvät sen sijaan käsien kautta tarttumaan paremmin huokoisille pinnoille kuin ei-huokoisille pinnoille. Molemmissa tapauksissa puun kemiallisilla aineosilla on merkittävästi bakteerien kasvua rajoittavaa tehoa, Jyske kertoo.
Tutkimuksen tulosten perusteella käsiteltyä puuta kannattaisi käyttää pintamateriaalina jatkossa entistä enemmän, koska bakteerien leviäminen kuivien käsien kautta oli oletettua vähäisempää. Pintakäsittelyllä ja tiettyjä puulajeja suosimalla voidaan vaikuttaa puupinnan toivottuihin hygieenisiin ominaisuuksiin.
– Erilaisia pandemioita tulee varmasti jatkossakin ja pintojen kautta leviävien tartuntojen ehkäiseminen on tärkeää. Lakattu puu myös edelleen näyttää puulta, minkä vuoksi sen restoratiiviset eli hyvinvointia tukevat vaikutukset ovat edelleen tallella, Jyske toteaa.
Alkuperäinen artikkeli
Kettunen Elina, Kurkilahti Mika, Belt Tiina, Möttönen Veikko, Harju Anni, Tornberg Anna-Kaisa, Veijalainen Anna-Maria, Kuroda Katsushi, Tsunetsugu Yuko, Tienaho Jenni, Muilu-Mäkelä Riina, Pasanen Pertti, Jyske Tuula: Touch the wood: Antimicrobial properties of wooden and other solid material surfaces differ between dry and moist contamination in public and laboratory exposure, Environmental Advances, Volume 13, 2023, 100416, https://doi.org/10.1016/j.envadv.2023.100416.
Rahoitus
Tutkimusta ovat rahoittaneet Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma ja Luonnonvarakeskus (LUKE).