Jos haluamme pelastaa sote-järjestelmän, on keskityttävä sairauden sijasta terveyteen, terveydenhuollon professori linjaa

Ilmastokriisiin ja sotekriisiin tehoavat paljolti samat lääkkeet, sanoo professori, ylilääkäri Kristiina Patja. Terveyttä tuottavat hyvät opettajat, luonto, houkutteleviksi rakennetut pyörätiet ja muu viisas kaavoittaminen.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2023. 

Miksi lääkäri kertoo vastaanotolla, että potilaalla on ylipainoa ja hänen diabetesriskinsä on koholla? Eiköhän potilas itsekin tiedä, ettei ylipaino ole tavoiteltavaa.

Mikään tuskin muuttuu, vaikka lääkäri työntää potilaan mukaan ohjevihkosia, terveydenhuollon professori Kristiina Patja arvioi.

— Moitteet eivät vie maaliin, jos ihminen ei saa kunnon apua.

Myös vaikkapa päihdetyössä, tupakasta irti pyristelevien auttamisessa ja mielenterveyskuntoutuksessa tuki on Patjan mielestä usein riittämätöntä.

Äkkiratkaisujen sijaan lääkärien ja hoitajien pitäisi keskittyä potilaan elämäntilanteeseen — ja terveyteen, jota jokaisessa ihmisessä sairauden lisäksi on.

— Täytyisi selvitellä ja miettiä, miten juuri tämä ihminen toimii.

Professorin mukaan kunnioittavan pysähtymisen tulisi olla hoitotyön peruspalikka, ei luksusta.

— On ihmis- ja terveyskäsityksestämme kiinni, pystymmekö ratkaisemaan terveydenhuollon kriisin.

Sairauksiakin on tietysti hoidettava, mutta ennen kaikkea olisi tuotettava terveyttä, Patja toistaa yhä uudestaan.

Hyödyllisiä askelia

Sote-alan ongelmien ydin ei ole esimerkiksi uusissa, kalliissa syöpä- ja reumahoidoissa tai edes väestön vanhenemisessa, professori sanoo.

— Terveydenhuollon ongelmat eivät ratkea myöskään geenitutkimuksella — kaikki kunnia sille! — eivätkä teknokraattisin keinoin.

Sote-remontissa olisi keskityttävä sekä palveluihin että palveluiden yhteiskunnallisiin kehyksiin. Ensimmäinen askel on se, että alamme lopultakin siirtää energiaa hätätilanteista ennaltaehkäisyyn.

— Meidän pitää auttaa ihmisiä niin, että he todella lakkaavat hankkimasta keuhkoahtaumatautia tupakalla tai infarkteja stressillä, Patja painottaa.

Panostukset ennaltaehkäisyyn eivät käy helposti, koska mistään ei tekisi mieli luopua.

— Muutokseen on silti pystyttävä. Kaikkialla tehdään terveyshyötyä tuottamattomia asioita — vanhasta tottumuksesta.

Patja antaisi karsintavalinnat ammattilaisten tehtäväksi. Ortopedit olisivat parhaita arvioimaan, mistä heidän tontillaan on vähiten hyötyä, neuvolat harkitsisivat karsimisen neuvoloiden osalta ja niin edelleen.

Toinen, merkittävä askel taaksepäin pitää ottaa terveydenhuoltojärjestelmän rajojen yli.

— Terveyttä tuottavat esimerkiksi hyvät opettajat ja hyvä koulu, Patja toteaa.

Viisas kaavoittaminen ja maankäyttö taas auttavat kansalaisia huolehtimaan itsestään.

— Riittävätkö rahat -hokema on vienyt tilan siltä, että miettisimme, mitä haluamme elämäämme lisää tai vähemmän. Pyöräilybaanan rakentaminen tai uimahallin auki pitäminen ei ehkä tarkemmin ajatellen olekaan niin kallista.

— Korona-aikana nähtiin, mitä ihmiset tiukassa paikassa kaipasivat. He halusivat mennä metsään. Luontoon pääseminen tuottaa terveyttä.

Yhteisö ensin

Luonnon lisäksi terveyttä kehystävät kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö, jotka tukevat sosiaalista terveyttä. Hoitoala voi luoda yhteisöihin toivoa ja toimintaa.

Yksi tärkeä korjausliike olisi osatyökykyisten vakavasti ottaminen, myös työelämässä. Eri vähemmistöjen osallisuuden kokemuksista on pidettävä nykyistä parempaa huolta.

— Positiivinen syrjintä ei saisi olla tabu.

Se, että potilas olisi hoitotilanteessa nähtävä ainutkertaisena ihmisenä mahdollisuuksineen ja haavoittuvuuksineen, ei silti tarkoita, että terveydenhuolto muuttuisi yksilöllisten toivelistojen toteuttamiseksi, Patja sanoo.

— Terveydenhuolto ei ole kulutustavaraa. Katse on hyvä pitää yhteisön edussa.

Priorisointeja on siis mietittävä koko väestön näkökulmasta. Individualismi pyllistää myös yksilölle.

— Meiltä on odotettu, että huolehdimme itsestämme: että suoritamme terveyttä. Tämä ei ole kovin armollista, emmekä voi hyvin. Toivon, että yksilövastuuta korostava tie olisi vähitellen kuljettu loppuun.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Ilmastolääkäri suosittaa

Ympäristön hyvinvoinnin ja ihmisen hyvinvoinnin yhteys on yksi professori Kristiina Patjan lempiaiheista.

— Ympäristökriisi on terveyskriisi.

Luonto ja terveys kiertyvät yhteen lukemattomin tavoin.

Kuumuuden ja ilmansaasteiden yhteisvaikutus panee hengityselimet koville, ja helteet tappavat vanhuksia. Ilmaston muuttuminen tuo uusia taudinaiheuttajia. Ruokapula ja ruoan huononevat ravintoarvot heikentävät terveyttä kaikkialla. Tulvien tapaiset ääri-ilmiöt tappavat sekä suoraan että kulkutautien välityksellä. Ilmastoahdistus kuormittaa mieltä.

Ilmaston ja luonnon puolesta työtä tekevä lääkäri on mitä suurimmassa määrin ammattinsa ytimessä, Patja arvioi. Hän on perustajajäsenenä mukana ilmastolääkärien verkostossa, joka laatii politiikkasuosituksia päättäjille.

Ykkösviesti hallitusohjelman laatijoille on, että ”ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ei saa viivästyä muiden asioiden vuoksi”. Luonnonresurssien liikakäyttöön perustuvasta talouspolitiikasta on päästävä. Lääkärit ehdottavat verojen säätämistä ympäristöystävälliseen suuntaan, muun muassa pyöräilyn ja raideliikenteen eduksi. Ruoantuotannossa kannattaisi keskittyä kasvisperäisten tuotteiden tukemiseen ja karsia hallitusti eläintuotannon tukia.

 

Lue lisää: lsv.fi > toiminta > Ympäristö ja ilmasto

Kristiina Patja
  • Terveydenhuollon professori Helsingin yliopistossa ja HUSin yhtymähallinnon ylilääkäri.
  • Kansanterveystieteen dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri ja työnohjaaja. Työskennellyt johtavana ylilääkärinä perusterveydenhuollossa sekä päihde­lääkärinä.
  • Tutkinut terveyden edellytyksiä ja terveysriskejä. Tuoreimpina aiheina terveydenhuollon kestävyys ja vaikuttavuus sekä digitaaliset interventiot.