Ikääntyvien alkoholinkäyttö lisääntyy, mikä kasvattaa masennuksen, muistisairauksien, tapaturmien ja kaltoinkohtelun riskiä

Sote-ammattilaisille olisi saatava paremmat valmiudet tunnistaa ja ottaa puheeksi ikääntyneiden haitallista päihteidenkäyttöä.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2025. 

Ikäihmisten ronski alkoholinkulutus yleistyy Suomessa — ja pienemmässä määrin myös muiden päihteiden käyttö. Tämä kasvattaa vanhusten riskiä sairastua masennukseen ja muistisairauksiin. Samalla he altistuvat tapaturmille ja kaltoinkohtelulle.

Tutkimustietoa päihteitä haitallisesti käyttävistä ikääntyneistä ja heidän palvelutarpeistaan on kuitenkin vasta vähän.

— Jo alkoholia haitallisesti käyttävien ikääntyneiden todellista määrää on hankala arvioida. Alkoholinkäyttö jää usein piiloon, kertoo sosiaalityön väitöskirjatutkija Ilona Kaitala.

Kaitala selvittääkin väitöstyössään juuri ilmiön yleisyyttä. Sen lisäksi hän tutkii päihteidenkäytön havaitsemista palvelujärjestelmässä. 

— Ikääntyneillä saattaa usein olla muita korkeampi kynnys hakea ammatillista apua, Kaitala arvioi.

— Sote-ammattilaisilla taas voi olla haasteita tunnistaa ikääntyneiden haitallinen päihteidenkäyttö. Siitä aiheutuvien oireiden saatetaan tulkita johtuvan muista sairauksista.

Jotta ikääntyneiden palvelut kohenisivat, ammattilaisille olisi saatava paremmat valmiudet sekä tunnistaa että ottaa puheeksi päihteidenkäyttöä.

Ilona Kaitalan tutkimus on osa Helsingin ja Lapin yliopistojen IKÄPÄ-hanketta, joka pohjustaa uutta gerontologisen päihdesosiaalityön mallia. 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.