Koulumenestys oli hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä muita nuoria parempi, ja he jäivät muita harvemmin koulutuksen ja työn ulkopuolelle, tai pelkän peruskoulun varaan. Nämä erot johtuivat pääosin erilaisista perhetaustoista, eikä vastaavia eroja havaittu vertailtaessa hedelmöityshoidon avulla syntyneitä lapsia heidän ilman hoitoa alkunsa saaneisiin sisaruksiinsa.
– Nuorten koulutukseen liittyvät erot selittyvät pitkälti sosioekonomisella valikoitumisella. Hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten vanhemmat ovat keskimääräistä vanhempia, koulutetumpia ja korkeampituloisia, kertoo yliopistotutkija Hanna Remes Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston ja University College Londonin (UCL) juuri julkaistussa tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla kaikkia Suomessa vuosina 1995–2000 syntyneitä lapsia ja verrattiin hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten teini-iän hyvinvointia ilman hoitoa alkunsa saaneisiin lapsiin.
– Kyseessä on ensimmäinen hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten myöhempää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tarkasteleva tutkimus, ja tuloksemme korostavat perhetaustan ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä, sanoo apulaisprofessori Alice Goisis University College Londonista.
Riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen muita nuoria isompi
Perhetaustan huomiointi toi esiin myös kohonneen riskin mielenterveysongelmille. Hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden nuorten todennäköisyys saada mielenterveysdiagnoosi 16–18-vuotiaana oli 10 %, kun vastaava todennäköisyys muilla nuorilla oli 9 %. Lievästi kohonnut riski autismikirjon häiriöihin tunnettiin jo aiemmin, mutta tässä tutkimuksessa hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä havaittiin lisäksi suurempi riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
Ero masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvissä diagnooseissa oli selkeä myös vertailtaessa samaan perheeseen syntyneitä sisaruksia. Sisaruksista esikoisilla oli korkeampi mielenterveysongelmien riski, ja koska hedelmöityshoidoilla syntyneet lapset ovat usein esikoisia, tämä selitti eroa osittain.
– On myös mahdollista, että hedelmöityshoitoihin ja lapsensaannin vaikeuksiin liittyvä henkinen kuormitus on voinut heikentää vanhempien mielenterveyttä, mikä voi lisätä lapsen riskiä oirehtia, Remes toteaa.
Toisaalta hedelmöityshoidon avulla lapsen saaneet vanhemmat voivat myös kiinnittää erityistä huomiota lastensa hyvinvointiin ja hakea mahdollisten ongelmien ilmetessä lääketieteellistä apua muita vanhempia herkemmin.
– Ero saman perheen sisarusten välillä viittaisi kuitenkin siihen, ettei suurempi hoitoon hakeutuminen täysin selitä diagnoosien suurempaa määrää, Remes sanoo.
Ensimmäiset koeputkihedelmöityksen avulla syntyneet lapset ovat ehtineet vasta neljänkymmenen vuoden ikään, ja hedelmöityshoitojen mahdollisista pitkän aikavälin vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla niukalti tietoa. Tämän tutkimuksen mahdollistivat ainutlaatuiset suomalaiset rekisteriaineistot, joiden avulla voidaan tulevaisuudessa seurata myös hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneiden aikuisiän terveyttä ja hyvinvointia.
Tutkimus on julkaistu European Journal of Population -lehdessä.