Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2024.
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset esittävät, että kasviksia tulisi syödä 800 grammaa päivässä. Onko suositus realistinen, asiantuntijaryhmän jäsen, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä?
— Asiantuntijaryhmä ei mieti sitä, miten yksittäinen suomalainen voi noudattaa suosituksia, vaan se jää muiden tahojen tehtäväksi. Esimerkiksi yliopistomaailmassa ateriatuki on osa laajempaa kansakunnan terveyden edistämistä. UniCafen ja Sodexon täytyy laatia opiskelijoiden ja henkilökunnan lounaslistat suositusten mukaan, jotta ne saavat opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman ateriatuen.
Kuinka suositukset on laadittu?
— Suomen ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin ja tutkimukseen siitä, millainen ruokavalio ylläpitää ja edistää terveyttä. Suosituksia ei siis ole tehty yksilö- vaan väestötasolle esimerkiksi päätöksenteon tueksi.
Millä tavoin kasvisten syöntiä voisi lisätä?
— Itse asiassa kasvisten syöminen on lisääntynyt. Monessa kaupassa ja ravintolassa on nykyään monia vaihtoehtoja. Salaattipöytäkään ei ole mikään ikiaikainen perinne, vaan meille suomalaiseen yhteiskuntaan juurtunut malli. Salaattipöytä on iso menestystarina!
— Suomalaiset noudattavat hyvin erilaisia ruokavalioita. Minua eivät tutkijana kiinnosta niinkään ääripäät eli ne, jotka syövät vain kasviksia tai vain lihaa, vaan ne, jotka jäävät siihen väliin.
Makkara ja leikkeleet eivät kuulu suositeltavien ruokien joukkoon. Onko odotettavissa, että jotkut alkavat tuntea lihahäpeää?
— Se on kiinnostava kysymys. Moni sanoo, että vaikka syö lihaa, syö sitä nyt vähemmän kuin aikaisemmin. En kuitenkaan käyttäisi häpeän käsitettä. Suomalainen ruokavalio perustuu sekaruokaan.
— Lihan syöminen on tietyn luupin alla, mutta ei ole laaja-alaista eettistä tai moraalista konsensusta siitä, miten lihan kanssa pitäisi toimia. Lentäminenkään ei ole vähentynyt joidenkin lentohäpeästä huolimatta.
Muuttuvatko ruokatottumukset nopeasti vai hitaasti?
— Sekä että. Esimerkiksi sushia ilmaantui yhtäkkiä kaikkialle. Toisaalta ruisleipää on pidetty perustavanlaatuisena suomalaisten ruokavalioon kuuluvana asiana jo vuosisatoja.
Otetaanko uusissa ravitsemussuosituksissa huomioon maan oma ruokakulttuuri?
— Kyllä, ja on otettu aikaisemminkin. Ruokasuositukset ottavat aina huomioon vallitsevan yhteiskunnan.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.