Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2023.
Pandemia tuotti monenlaisia terveysongelmia, joiden jälkiä yhä puntaroidaan. Yksi koronan epäsuorista seurauksista on suun terveyden heikkeneminen: hammashoitoon ei pandemia-aikana tartuntariskin vuoksi rohjettu tai jaksettu mennä.
Hammashoitoloiden henkilökuntaa siirrettiin julkisella sektorilla antamaan rokotuksia, ja jossain päin Suomea hammashoitolat jopa suljettiin määräajaksi.
Vuoden alussa Yle uutisoi, että kiireetöntä hammashoitoa voi Helsingin julkisella puolella joutua odottamaan yhdeksän kuukautta. Siinä ajassa ehtii tapahtua ikäviä asioita.
— Hampaiston sairaudet etenevät koko ajan. Etenevästä vaivasta tulee helposti vaikeampi hoidettava, suu- ja leukasairauksien apulaisprofessori Jaana Rautava toteaa.
Kun reikiintyminen etenee, hammas vaatii isompaa paikkaa tai isomman toimenpiteen, korvaavan kruunutuksen. Hammas saattaa olla jo siinä jamassa, ettei sitä pystytä korjaamaan. Hampaan poistaminen tuo suuhun epämukavan aukon, jonka korvaaminen tuntuu potilaan kukkarossa jopa julkisella puolella.
Kustannukset ovat kovat myös yhteiskunnalle. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suurempi on hoidon tarve. Samalla kustannukset kasvavat.
Hygienia suojaa
Hampaiden hoitamattomuus vaikuttaa usein muuhunkin terveyteen. Seuraukset voivat olla vakavia.
— Esimerkiksi diabetesta voi olla vaikeampi saada tasapainoon, jos hammaskiven aiheuttamaa ientulehdusta ei ole hoidettu, Rautava kertoo.
Hoitovajeen kiinni kuromisesta Helsingissä ei ole esitetty julkisia laskelmia. Apulaisprofessori ei hämmästyisi, vaikka hoitojonon lyhentämisessä menisi ennemminkin vuosia kuin kuukausia.
Kaikki uutiset hammashoidosta eivät ole huonoja.
— Ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa potilaalle tai hoitavalle henkilökunnalle olisi tarttunut korona hammashoidosta.
Alalla on aina korostettu hygieniaa, ja koronan aikana hygieniatoimia vielä tehostettiin. Esimerkiksi hammaslääkäreiden ja hammashoitajien kasvojen suojaksi ilmestyivät visiirit.
— Koemme sen kyllä riemuvoitoksi, että hammashoidon hygienia on näin hienolla tasolla.
Uuttakin pandemiasta opittiin, ja osa huolista oli aiheettomia. Itse koronatauti ei nykytiedon mukaan vaikuta suun ja hampaiden terveyteen pitkällä tähtäimellä sen enempää kuin tavallinen flunssa, Rautava sanoo.
Historia näkyy suussa
Jos kävi koulua 1970- tai 1980-luvulla, saattaa muistaa fluoriliuoksen omituisen maun. Menneinä vuosikymmeninä oppilaat purskuttelivat säännöllisesti fluoria. Nyttemmin siitä on luovuttu, samoin kuin vuotuisista hammaslääkärin tekemistä hammastarkistuksista.
— Kun tämän päivän nuori täyttää 18, hän on saattanut käydä läpi vain yksittäisiä hammaslääkärin hammastarkastuksia, mikäli hänet on katsottu hyvähampaiseksi, Rautava sanoo.
Aikoinaan hyvinvointivaltion nuori kävi hammaslääkärin tarkastuksissa vuosittain, oli hänellä hammasvaivoja tai ei.
— 1970—80-luvun lapsiin kohdistettu hampaiden reikiintymisen ennaltaehkäisy näkyy heidän hammasterveydessään, Rautava kertoo.
Pitkät hoitovälit voivat jättää piileviä ongelmia muhimaan, sillä kaikkien lasten ja nuorten vanhemmilla ei ole mahdollisuutta yksityiseen hammashoitoon.
Sitrukset kulhossa
Vanhemmille lankeaa vastuu siitä, että jälkikasvu todella saa hampaansa jynssättyä. Jokailtainen hammaspesulle käskeminen ei välttämättä riitä.
— Lasten käsien motoriikka kehittyy sen verran myöhään, että aikuisten pitäisi tarkistusharjata lastensa hampaat kahdeksan- tai jopa kymmenenvuotiaaksi, Rautava painottaa.
Myös vanhempien käsitys lasten oikeasta ruokavaliosta voi johtaa hieman harhaan. Muuten terveellinen ruoka, kuten hedelmät, voi nimittäin olla hampaille yhtä vahingollista kuin karkit.
— Tuttavat ovat kertoneet, että heillä on lapsia varten jatkuvasti hedelmäkulho pöydällä. He ajattelevat, että se on terveellistä — mutta ei se ole hampaille terveellistä.
Monipuolinen ravinto on hyvästä kasvavalle lapselle, mutta välipalojen koostumusta ja nauttimistaajuutta kannattaa harkita.
Osasta bakteereista on hyötyä, osasta haittaa
Jos aikuinen puhdistaa suussaan pikkulapsen lattialle pudonneen tutin, iäkkäämmästä suusta siirtyy lapsen suuhun bakteereja. Osasta on pienelle hyötyä, osasta haittaa.
Bakteerien haaliminen pikkulapsena saattaa ehkäistä suolistosairauksia ja allergioita. Bakteereita saa paitsi hiekkaa syömällä myös esimerkiksi pusujen välityksellä tai käyttämällä samaa lusikkaa kuin vanhemmat.
Pienen lapsen hampaille tällainen ei kuitenkaan tee hyvää. Aikuisen suusta voi siirtyä lapselle myös kariesbakteereja eli reikiä aiheuttavia haitallisia bakteereja.
— Kariesbakteeri tarttuu sitä huonommin, mitä pidempään lapsi välttää tämän infektion, Rautava kertoo.
Nuivat asenteet
Entä sitten, kun ihminen ikääntyy ja hänen voimansa hiipuvat? Suun puhdistamisesta saattaa tulla vaikeaa omin avuin. Motoriikka ei ole entisensä, eikä hammasharja enää mene sinne mihin ennen. Tuntoaisti heikkenee, joten kieli ei ehkä huomaa hampaisiin jäänyttä ruokaa. Myös näön huononeminen vaikeuttaa harjaamista.
— Jos ihminen ei kykene hoitamaan hampaitaan, jonkun muun pitää tehdä se, yliopistonlehtori Kaija Hiltunen suu- ja leukasairauksien osastolta painottaa.
Vanhan ihmisen suun puhdistaminen jää aivan liian usein huonolle huomiolle. Vastaan saattaa tulla molemminpuolisia asenneongelmia. Hiltunen viittaa tutkimukseen, joka mittasi hoivakotien hoitohenkilökunnan asenteita. Niillä työntekijöillä, jotka suhtautuivat nuivasti asukkaan hampaiden puhdistamiseen, oli enemmän niitä hoidettavia, jotka kieltäytyivät puhdistamisesta.
— Kun ihminen sanoo, että minä en halua, niin hoitaja vastaa okei, ei sitten — sen sijaan, että houkuttelisi tai palaisi myöhemmin asiaan, tutkija kuvaa. Hoivakotien vuodepotilaat ovat oma surullinen lukunsa.
— Vuodepotilaat ovat hampaiden suhteen paarialuokkaa. Saattaa olla, ettei hampaita lainkaan puhdisteta saati hoideta, Hiltunen kertoo.
Päivittäistä huolenpitoa pitäisi ehdottomasti saada myös hampaille, mutta puhdistaminen vie aikaa ja pula henkilökunnasta pahentaa tilannetta.
Suun terveys on arvovalinta
Useimmissa asioissa ja pitkällä aikavälillä suun terveys on kohentunut Suomessa. Vielä 1980-luvulla saattoi nähdä ihmisiä, joilla ei ole etuhampaita, Jaana Rautava toteaa. Nyt hampaattomuus on hyvin harvinaista ja ikäihmisilläkin on omat hampaat suussa.
Hampaiden puuttuminen voi vaikeuttaa puheen tuottamista ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä.
Kaija Hiltunen korostaa suun terveyttä kokonaisuutena.
— Huonokuntoiset hampaat ovat elämänlaadun kannalta samanvertaisia kuin ei olisi hampaita ollenkaan.
Vastaanotolla Hiltunen kuulee jopa kuusikymppisten ihmisten sanovan, ettei heille enää kannata tehdä mitään, koska elämä on jo loppupuolella.
— Totta kai kannattaa tehdä. Hyvä suun terveys on päivittäinen arvovalinta.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Stressi kuluttaa hampaita
Suuret suomalaiset kansanterveystutkimukset Terveys 2000 ja Terveys 2011 ovat paraikaa saamassa jatko-osaa Terve Suomi. Tarkoitus on antaa kokonaiskuva Suomen väestön terveydestä ja saada pidempää näkökulmaa suomalaisten terveyteen, myös suun terveyteen.
Apulaisprofessori Jaana Rautava Helsingin yliopistosta on mukana hankkeessa suun limakalvojen sairauksien osalta.
Yksi huomio suun terveydestä on se, että hampaat kuluvat enemmän kuin aikaisemmin. Se saattaa johtua ainakin osin hampaiden jyrskyttämisen yleistymisestä, Rautava arvioi.
— Tuntumani on, että etenkin stressaavat, täydellisyyteen pyrkivät ja vähän kireät potilaat jyrskyttelevät.
Hampaille haitallinen trendi on myös napostelukulttuuri: se lisää hampaiden kulumista ja happohyökkäyksien määrää.
Paljain käsin ja tuprutellen
Hammaslääkärien työympäristö on kokenut melkoisen muutoksen vuosien mittaan. Vielä 1900-luvun lopulla moni hammaslääkäri teki töitä yksin.
Nyt työyhteisöt ovat isompia ja moniammatillisia. Suuhygienisti hoitaa monia hammashoidon toimia, jotka aiemmin olivat osa lääkärin tekemään tarkastusta.
Vielä 40 vuotta sitten hammaslääkärit saattoivat hoitaa hampaita paljain käsin ja ilman laseja tai muita suojuksia, apulaisprofessori Jaana Rautava kertoo.
— Aikoinaan saatettiin hammashoidon yhteydessä jopa polttaa tupakkaa.
Koronan aikana suojalasien seuraksi ilmestyi visiiri. Rautava käyttää visiiriä edelleen monissa toimenpiteissä.
— Hammastarkastuksen teen suojalasit päässä, mutta kun poraan ja kun roiskuu, laitan lisäksi visiirin.
Sylkeä ja vettä voi nimittäin singahtaa silmän limakalvoon asti. Se aiheuttaa infektioriskin. Takavuosien tapoihin ei enää ole paluuta.