Dosentti Niklas Granön doom-rock on soinut viime vuosina monissa helsinkiläisissä koululuokissa ja houkuttanut teinejä keskustelemaan tunteistaan, vaikeistakin. Kouluvierailut olivat osa nyt jo päättynyttä JERI-hanketta, jonka päämääränä on ollut helpottaa nuorten psykiatrisen avun saantia. Samalla tietoa mielenterveyden ongelmista on tuotu nuorten keskuuteen.
Koululaisten mielikuvaharjoituksiin tarvittiin virikemateriaalia. Koska Granön työpari, toimintaterapeutti Jukka Anto on myös musiikkimiehiä, he päättivät kokeilla ”psykoedukatiivista” biisintekoa. Näin syntyivät kappaleet Yöllä, Yksin ja Taas Rullaa.
– Kappaleet olivat lähinnä pedagogisia kokeiluja, mutta tehtävänsä ne täyttivät: yläasteikäiset saatiin puhumaan vilkkaasti mielenterveydestä, Granö toteaa.
Granö on edelleen mukana opiskeluaikojen kokoonpanossa Graydancessa, joka julkaisee piakkoin toisen pitkäsoittonsa. Sen lisäksi hän soittelee muusikkoveljensä kanssa raskaampaa ja hitaampaa metallia.
Sairaalahoito olisi vältettävissä
Nuorten psykoositapaukset tulivat Granölle tutuiksi Jorvin sairaalan suljetulla akuuttiosastolla 2000-luvun alussa. Taustat olivat suunnilleen samat: nuorten suhteet perheeseen ja kavereihin heikentyivät, harrastukset eivät sujuneet ja koulu meni huonosti, kun ajatukset eivät pysyneet koossa. Apu oireisiin jäi saamatta, koska ne eivät erottuneet murrosiän tavallisesta kuohunnasta.
– Psykoosin puhkeamiseen voi alkuvaiheessa vaikuttaa paljon. Tärkeää olisi saada elämäntavat kuntoon: nukkua, syödä ja liikkua sekä olla kavereiden kanssa. Stressiä pitäisi myös vähentää.
Nuoret saavat nykyään entistä parempaa hoitoa psykooseihin, kiitos lääkkeiden ja terapiamenetelmien. Apu tulee silti usein turhan myöhään.
– Merkittävä osa nuorten psykiatrisesta sairaalahoidosta olisi vältettävissä, jos riskioireet tunnistettaisiin ja niihin tarjottaisiin apua ajoissa kouluterveydenhuollossa ja terveyskeskuksissa, Granö huomauttaa.
Useimmat nuoret toipuvat
Psykologi voi vähentää muttei poistaa kärsimystä.
– Ammatti edellyttää kykyä olla läsnä potilaan sietämättömän ahdistuksen kanssa. Kerta kerralta on lähdettävä tutkimaan pieniä asioita, joita on mahdollista tehdä.
Nuorten kanssa työskentely on kuitenkin valtaosin palkitsevaa.
– Paraneminen on usein nopeampaa kuin aikuisilla. Useimmat nuorista potilaista pääsevät elämään normaalia elämää, opiskelemaan ja tekemään työtä, Granö toteaa.
JERI-hankkeeseen osallistuneiden ansiosta Jorvin sairaalan nuorisopsykiatriaa on viilattu aiempaa toimivampaan suuntaan. Vakavien psykoosien määrä on pienentynyt. Granö toivoo, että muuallakin Suomessa innostuttaisiin malleista, joissa nuori saisi mielenterveyspalveluja läheltä ja nopeasti.
– Inhimillisen avun ohella rahaa todennäköisesti säästyisi, kun palvelut saisi yhdeltä luukulta.
Luonto ja sävelet
Luonto merkitsee Granölle rauhoittumista ja vastapainoa työlle.
– Metsässä saa olla rauhassa itsensä kanssa ja keskityttyä vain ympärillä oleviin asioihin.
Samoja tuntemuksia hän saa musiikin tekemisestä.
– Musiikin kautta voin käsitellä myös raskaita ja synkkiä tunteita. Musiikki puhdistaa mieltä.
Lue lisää kliinisen psykologian dosentti Niklas Granön ajatuksista uusimmasta Yliopisto-lehdestä 5/2015.
Uutisen otsikko on 8.6. kello 13.15 muutettu paremmin jutun sisältöä vastaavaksi. Alkuperäinen otsikko oli "Vakavien psykoosien määrä saatiin pienenemään". Psykiatriahankkeessa kuitenkin keskityttiin niminomaan varhaiseen hoitoon.