Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/22.
Miksi yhdet ovat aamu- ja toiset iltavirkkuja, uni- ja vuorokausirytmin tutkija, kansanterveystieteilijä Ilona Merikanto?
— Unen ja valveen rytmi on biologinen ominaisuus. Sen ajoituksessa on yksilöllisiä eroja. Monilla elimistön toiminnoilla on oma vuorokausirytminsä: esimerkiksi hormonien toiminnalla, verenpaineella, ruumiinlämmön vaihtelulla ja ruoansulatuselimistön toiminnalla. Ne vaikuttavat unirytmiin.
Minkä takia ihmisille on kehittynyt erilaisia unirytmejä?
— Olemme sosiaalisia eläimiä. Voi olla, että siitä on hyötyä yhteisölle, että emme ole kaikki yhtä aikaa unessa.
— Lajina ihminen on päiväaktiivinen eläin. Valaistusolosuhteet ovat merkittävin ulkoinen vuorokausirytmimme säätelijä. Harva ihminen on puhtaasti yöeläjä. Kun saamme kirkasta valoa tiettyyn aikaan, se nostaa vireystasoamme ja parantaa mielialaa, mutta jos valo ajoittuu väärän aikaan, sen vastaanottaminen voi olla elimistölle raskasta.
Vaikuttaako ihmisen unirytmi hänen terveyteensä?
— Iltavirkuille näyttää kasaantuvan monenlaisia terveysriskejä aina mielenterveysongelmista sydän- ja verisuonitauteihin ja selkäsairauksiin. Ilmiö näkyy merkittävästi jopa sairaalahoidossa.
— Vuorokausirytmin terveysvaikutuksiin on herätty aika vastikään, vaikka unitutkimusta on tehty pitkään.
Selittyvätkö terveysongelmat sillä, että iltavirkut eivät nuku riittävästi?
— Unen määrä vaikuttaa asiaan, mutta ei täysin selitä sitä. Olettaisin, että suurin syy ongelmiin on se, että iltavirkut ovat alttiimpia vuorokausirytmin häiriintymiselle, koska heidän käyttäytymisensä ei ole linjassa sisäisen kellon kanssa. Tämä on tutkimussarka, jossa meillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Voiko omaa unirytmiään muuttaa?
— Jokaisella on yksilölliset rajansa, joiden sisällä omasta rytmistään voi joustaa, mutta harva pystyy oikeasti kääntämään rytmiään päälaelleen. Pitkittyessään se, ettei elä rytminsä mukaan, alkaa näkyä hyvinvoinnissa. On yksilöllistä, miten paljon ihminen voi joustaa ennen kuin se alkaa näkyä haitallisesti kehon toiminnassa.
Kumpia on enemmän, ilta- vai aamuvirkkuja?
— Aamuvirkkuja on vähän enemmän kuin iltavirkkuja, mutta viime vuosina iltavirkkujen osuus on kasvanut. Tämä koskee kaikkia aikuisten ikäryhmiä, mutta me emme kunnolla tiedä, mistä se johtuu.
Voiko yöunia korvata päiväunilla?
— Jos päiväunet ajoittuvat aikaan, jolloin elimistön olisi hyvä olla virkeä, se ei aja samaa tarkoitusta eikä vastaa oikeaan aikaan nukuttuja yöunia.
Asiantuntijamme vastaavat mieltä askarruttaviin arjen ongelmiin. Mistä aiheesta toivoisit tutkijan punnitun näkemyksen? Ehdota s-postitse: yliopisto-lehti@helsinki.fi
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.