Venäjän Instagram politisoitui yhdessä yössä, kun Putin hyökkäsi Ukrainaan — sodan rintama kulkee myös sosiaalisessa mediassa

Ukrainalaiset kuvaavat somessa jokapäiväistä elämäänsä sodan keskellä. Venäjän johdon on vaikea nokittaa tunteiden sodassa, koska se ei tahdo antaa tilaa venäläisten sodanvastaisille näkemyksille.

Kuvassa on muovinen pienoistraktori, joka vetää perässään panssariajoneuvoa. Joku on lisännyt ylänurkkaan pienoismallivalmistaja Revellin logon. Kuva näyttää mainokselta. Kuvatekstissä lukee: ”The Ukrainian Farmer 2022.”

Toisessa kuvassa on Lego-palikoista rakennettu traktori ja peräkärry. Kuva on ilmeisesti kaappaus Legon nettikaupasta, mutta tuotteen nimeksi on vaihdettu ”Ukrainian Anti-Tank Tractor”. Hinta on 29,99 dollaria, lähetetään kaupasta 24.3.

Kun Venäjä hyökkäsi 24.2. Ukrainaan, sosiaalinen media täyttyi ukrainalaisten sotaviesteistä. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on julkaissut Twitter-tilillään useita puolustustahtoa nostattavia videoita, ja sotilaat ja siviilit ovat postanneet vavahduttavia kuvia venäläisten aiheuttamista tuhoista.

Ja sitten ovat traktorit. Venäläiset sotajoukot ovat hylänneet Ukrainaan huomattavia määriä sotakalustoa panssarivaunuista ilmantorjuntajärjestelmiin. Twitter kuhisee humoristisia kuvia ja videoita, joissa ukrainalaisten maanviljelijöiden kerrotaan vetävän traktoreillaan sotakoneita. Heistä on tullut sotapostausten sankareita — aivan kuten presidentistä ja rintamalla taistelevista sotilaista.

Ukrainalaislapsen laulu kertautuu ja kertautuu

Sosiaalisesta mediasta on tullut sodankäynnin avaininfrastruktuuri, viestinnän professori Mervi Pantti sanoo. Venäjällä on vanhastaan mainetta informaatiosodankäynnissä, mutta Ukraina on yllättänyt tälläkin rintamalla.

— Monet mediat ovat jo julistaneet, että Ukraina on informaatiosodan voittaja. Se on totta, mitä tulee ulkopuolelle suunnattuun informaatiovaikuttamiseen.

Sodassa ukrainalaiset taistelevat yksin, mutta somessa läntinen maailma näyttää kietoutuneen hyökkäystä vastustavaksi verkostoksi.

Hyvä esimerkki sosiaalisen median tavoittavuudesta on 6.3. julkaistu video, jossa ukrainalaistyttö laulaa pommisuojassa Disneyn Frozen-elokuvasta tuttua Let It Go -kappaletta. Videota on katsottu yli 16 miljoonaa kertaa ja jaettu yli 94 tuhatta kertaa. Kappaleen kirjoittaja Kristen Anderson-Lopez jakoi alkuperäisen postauksen seinällään 7.3. ”Jatka laulamista! Me kuuntelemme!”, hän kirjoitti saatteessa. Anderson-Lopezin jakoa on jaettu edelleen yli 22 tuhatta kertaa.

Tuntia myöhemmin laulun alkuperäinen esittäjä Idina Menzel jakoi videon. ”Me näemme sinut. Me todella, todella näemme sinut.” 30 tuhatta jakoa lisää.

Venäjän tarina Ukrainan natseista ei uppoa lännessä

Venäjän viesti ei juuri välity lännen somekanavissa. Pantin mukaan Venäjän somemateriaalista puuttuu ”tahmea affektiivisuus”, tunne, joka on saanut ihmisten sydämet sykkimään Ukrainalle. Länsimaat nielevät yhä huonommin mitään Venäjältä tulevaa viestiä.

— Etenkään tarinat ukrainalaisista natseista eivät uppoa kehenkään, Pantti toteaa.

Pantin mukaan Venäjän on paljon Ukrainaa vaikeampi ottaa tavallisia ihmisiä mukaan informaatiosodankäyntiin. Ukrainalaisten ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen ja kuvata, mitä näkevät. Venäjän johto ei sen sijaan voi antaa kansalaisilleen vapaita käsiä. Venäläiset saattaisivat kyseenalaista maan johdon valheita ja levittää sotaa vastustavia viestejä. Venäjän uusi laki kieltää sota-sanan käytön Ukrainan yhteydessä.

Edes Venäjän trolliarmeija ei ole saanut ääntään kuuluviin länsimaisissa somekanavissa, Pantti huomauttaa.

— Ehkä syy on se, että somealustat ovat tehneet ekstratyötä poistamalla Venäjään liittyviä tilejä.

Yksi esimerkki venäläisestä nettipropagandasta tuli ilmi, kun Helsingin yliopiston ilmastonmuutoksen professori Atte Korhola jakoi 5.3. Twitterissä kuvakaappauksen, jossa hänen kasvonsa oli liitetty venäläisen propagandakuvaan. Korholan kuvan vieressä luki: ”Suomalainen: Maailma on Venäjälle kiitollisuudenvelassa.”

”Olen joutunut törkeän identiteettivarkauden kohteeksi: kasvojani käytetään venäläiseen propagandaan, joka leviää somessa. Sanoudun jyrkästi irti kaikesta disinformaatiosta. Härskiä. Likaista. Ahdistavaa”, Korhola kirjoitti.

Tiktokkaaja kuvaa kokkausvideoita pommisuojasta

Sosiaalinen media on ollut jo joitain vuosia tärkeä työkalu poliittisissa konflikteissa ympäri maailmaa. Esimerkiksi arabikevään kansannousuissa sillä oli jo iso rooli. Ukrainan sodassa some on kuitenkin noussut ennennäkemättömään asemaan.

— Tätä sotaa kutsutaan Tiktok-sodaksi, Pantti sanoo.

Ukrainalaiset kuvaavat sotaa arkisen rujosti, jopa humoristisesti.

— Samaan hulvattomuuteen en koskaan törmännyt esimerkiksi arabikevään tai Syyrian sodan yhteydessä. Sotilaat kuvaavat tanssivideoita rintamalta ja siviilit kuvaavat kauppojen tyhjiä hyllyjä, että tällainen on sotadieetti.

Suosittu ukrainalainen tiktokkaaja @valerisssh on julkaissut kokkausvideoita pommisuojasta. Kaikki sisältö ei ole humoristista: hän kuvaa myös pommitettua lastensairaalaa ja tuhottuja koteja.

”Videot ovat samaan aikaan internetvitsejä ja kuolettavan vakavia dokumentteja”, New Yorkerin toimittaja Kyle Chayka kirjoitti 3.3. France 24:n toimittaja Stéphanie Trouillard totesi 8.3., että Ukrainan sota muistetaan vielä ensimmäisenä sotana, jota dokumentoitiin reaaliajassa — kiitos sosiaalisen median.

Kuulevatko Venäjän kansalaiset Ukrainan huudon?

Ukrainalaisten aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on entisestään herättänyt länsimaiden myötätuntoa, Pantti arvioi. Monet kansainväliset järjestöt ovat aloittaneet isoja kampanjoita Ukrainan pakolaisten tukemiseksi. Myös Ukrainan armeija on aloittanut somessa oman rahoituskampanjansa. Sotajoukot pyytävät perinteisten valuuttojen lisäksi bitcoin-lahjoituksia.

Sodan lopputuloksen kannalta voi olla merkityksellistä, saavuttaako Ukrainan ja länsimaiden viesti venäläiset sosiaalisen median käyttäjät, Pantti toteaa.

— Venäjän kansalaiset pystyvät ehkä vaikuttamaan sodan kulkuun.

Venäjän Instagram-skene politisoitui yhdessä yössä

Poliittisen historian väitöskirjatutkija Nuppu Pelevina tarkastelee venäläisten ja brasilialaisten sosiaalisen median vaikuttajien osallistumista poliittiseen keskusteluun.

— Minun piti tänä keväänä keskittyä Brasiliaan, mutta sota muutti suunnitelmat.

Pelevina analysoi Venäjän sataa seuratuinta Instagramin käyttäjää. Lifestyle-julkkiksilla, muusikoilla, näyttelijöillä ja taiteilijoilla on valtavia yleisöjä. Jotkut ovat taustaltaan ukrainalaisia.

— Yleisö ei ole välttämättä edes tiennyt, että he ovat ukrainalaistaustaisia tai se ei ole ollut relevanttia ennen kuin nyt.

Venäjän 144 miljoonasta asukkaasta noin 60–80 miljoonaa käyttää Instagramia. Ennen sotaa Pelevinan seuraama joukko jakoi hyvin vähän poliittista sisältöä. Monille somettaminen on tulonlähde, eikä politiikan haluta sotkevan bisnestä.

— Muutama on ottanut silloin tällöin kantaa. Jotkut kävivät mielenosoituksissa, kun Aleksei Navalnyi pidätettiin. Iso yleisö on kuitenkin helpompi pitää tyytyväisenä ilman politiikkaa.

Kun sota alkoi, venäläinen Instagram politisoitui yhdessä yössä.

Yksikään ei jakanut sotaa kannattavia viestejä

Venäläiset Instagram-vaikuttajat alkoivat jakaa kuvia, joissa vastustettiin sotaa.

— Sinne tuli Venäjän ja Ukrainan lippuja, joiden välissä oli sydämiä. Viesteistä välittyi järkytys, Pelevina kertoo.

Näyttelijä-bloggaaja Nastya Ivaleeva (18,9 miljoonaa seuraajaa) ja koomikko Maksim Galkin (9,4 miljoonaa seuraajaa) jakoivat mustat ruudut, joiden teksteissä luki ”ei sotaa”. Koomikko Garik Kharmalov (9,2 miljoonaa seuraajaa) jakoi kuvan kyyhkysen muotoon asetetuista käsistä, joista toinen oli väritetty Ukrainan ja toinen Venäjän lipun väreillä. Putinin kannattajana tunnettu räppäri Timati (18 miljoonaa seuraajaa) kirjoitti sittemmin kadonneessa story-postauksessaan: ”Kukaan ei tarvitse tätä sotaa eikä Ukrainan suvereniteetin loukkaamista.” Räppäri on myöhemmin kertonut saaneensa vihaviestejä, joissa on toivottu hänen ja hänen perheensä kuolemaa.

Venäjän sadasta seuratuimmasta Instagram-vaikuttajasta yksikään ei jakanut sotaa kannattavia viestejä. Osa oli hiljaa.

— Jälkikäteen osa vaikuttajista sanoi, että he eivät onnistuneet lataamaan videoita Instagramiin.

Vaikka some-vaikuttajat vastustivat sotaa, presidenttiä ei juuri kritisoitu. Putinista oli vain pari mainintaa.

Venäjän uusi laki hiljensi Instagramin sotakriitikot

Yhtä nopeasti kuin Venäjän Instagram-vaikuttajat nousivat vastustamaan sotaa, he hiljenivät. Uusi laki kieltää ”valheellisen tiedon” levittämisen Venäjän toimista jopa 15 vuoden vankeuden uhalla.

— Instagramiin ei enää tullut ei sotaa -hashtageja. Suurin osa seuraamistani vaikuttajista jätti kuitenkin aiemmat postauksensa näkyville. Osa on editoinut niitä. Osa on sulkenut kommentoinnin.

Viesteihin on ilmestynyt hyökkäyksen kannattajien kommentteja. Somevaikuttajia esimerkiksi syytetään maanpetturuudesta.

Jotkut ukrainalaistaustaiset somevaikuttajat jatkoivat ukrainalaisten sotavideoiden jakamista Instagramissa. He ovat vaarassa, Pelevina arvioi. Ainakin kaksi hänen seuraamaansa venäläistaustaista Instagram-vaikuttajaa on poistunut Venäjältä.

— Jonkin verran on alkanut näkyä myös vastareaktioita, postauksia, joissa todetaan, että en ole poliittinen, mutta olen ylpeä venäläisyydestäni.

Teknojätit valitsivat puolensa

Perjantaina 11.3. Youtube päätti estää Venäjän valtion rahoittamat mediakanavat. Tiktok ei enää salli Venäjällä toimivien käyttäjiensä ladata uutta sisältöä. Facebookin ja Instagramin omistava Meta-yhtiö on myös rajoittanut Venäjän propagandaa. Metan kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja Nick Clegg totesi yhtiön tiedotteessa, että ukrainalaisilla on oikeus ilmaista ”vastarintansa ja raivonsa hyökkääviä sotajoukkoja vastaan”.

Viime syksynä duuman vaalien yhteydessä Navalnyin joukot kehittivät älykkään äänestämisen sovelluksen, jota käyttämällä ihmiset olisivat voineet optimoida äänensä valtapuoluetta vastaan.

— Google taipui Venäjän vaatimukseen ja poisti sovelluksen kaupastaan. Nyt ollaan aika erilaisessa tilanteessa, Nuppu Pelevina sanoo.

Venäjä sulki somekanavat, mutta kansalla on keinonsa

Mervi Pantti yllättyi some-yritysten vahvoista toimista.

— Suuret teknoyritykset ovat aiemmin yrittäneet kynsin ja hampain pitää kiinni neutraaliudestaan. Nyt ne näyttävät yksimielisesti, kenen puolella ovat.

Yhtiöt muuttivat politiikkaansa, koska toisin toimiminen olisi haitaksi niiden brändille, Pantti arvioi.

— Toki tämä aiheuttaa yrityksille jatkossa ongelmia. Miten ne toimivat sitten, kun seuraavassa maassa puhkeaa sota ja kansanmurha?

Venäjä on julistanut Meta-yhtiön ”äärijärjestöksi” ja rajoittanut pääsyä Facebookin ja Twitteriin. 14.3. myös Instagram suljettiin. Somepalveluihin pääsee kuitenkin käsiksi salatun VPN-yhteyden avulla.

— Toistaiseksi ainakin osa seuraamistani vaikuttajista on postannut tavalliseen tapaansa. Livelähetyksissä on näkynyt kymmeniä tuhansia seuraajia, ilmeisesti VPN-yhteydellä, Nuppu Pelevina kertoo.