Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2025.
Venäjän ortodoksinen kirkko ja Vladimir Putin ovat puhuneet samaa kieltä etenkin Putinin kolmannelta kaudelta asti, reilun vuosikymmenen, kirkkohistorioitsija Juha Meriläinen sanoo. Presidentin ja patriarkan suojissa kukoistavat identiteettipolitiikka ja konservatiivisuus.
Moskovan patriarkaatin yhteiskuntanäkemykseen kuuluu, että patriarkan ja valtionjohtajan liitto on harmoninen ja tasavahva. Tämä 1500 vuoden takaa juontuva ajatus ei ole Meriläisen mukaan murtunut edes kirkkoa kurittaneiden hallitsijoiden aikoina.
— Kirkko vaalii sekä oikeauskoisuutta että lojaalisuutta hallitsijalle.
Venäjä on hyvin tiukasti kiinni ajatuksessa, että se on perinyt mahtinsa Rooman valtakunnalta ja että sen tehtävä on hallita koko maailmaa. Tällaiseen omakuvaan olisi helppo suhtautua ylenkatseisesti, mutta ei Eurooppakaan ole vapaa politiikkaa ohjaavista narratiiveista, Meriläinen vertaa: me ripustaudumme ainakin loputtoman taloudellisen kasvun tarinaan.
Ukrainaan viime vuosikymmenen lopussa syntynyt, Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen kuuluva uusi kirkko on Meriläisen mukaan Kremlille iso asia — herkempi kuin tulemme helposti ajatelleeksi. Ideologioiden rooli Ukrainan sodan taustalla ei ehkä muutenkaan ole saanut kaikkea ansaitsemaansa huomiota, hän arvioi.
— Euroopan ulkopuolella uskonnoilla on iso poliittinen merkitys, jota on alettu lännessä vasta vähitellen tutkia ja hahmottaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.