Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2023.
Kun apulaisprofessori Olena Uvarova lähti loppukesällä Odessasta kohti Helsinkiä, pelottavinta ei ollut matkustaa sodan runteleman Ukrainan läpi. Pelottavinta oli rakkaiden ihmisten jättäminen.
— Tilanne Odessassa paheni jyrkästi tänä kesänä, ja kolmisen viikkoa ennen lähtöäni alkoivat Venäjän todella rajut ohjushyökkäykset. Sekä asuinrakennuksia että arkkitehtonisia monumentteja kaupungin keskustassa on tuhoutunut.
Pahimpia ovat yöt, jolloin ohjukset ja lennokit saapuvat aaltoina.
Uvarova on historioitsija ja yhteiskuntatieteilijä. Hän saapui elokuussa kahden kuukauden tutkijavierailulle Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituuttiin.
Uvarova on tutkinut 1800-luvun kreikkalaisyhteisöjä Ukrainassa, etenkin Odessassa. Monikulttuurisuus oli tuolloin kaupungille ominaista. Uvarovan väitöstutkimus käsitteli Venäjän keisarikunnan kreikkalaisiin kohdistunutta ”suojelupolitiikkaa” 1700–1800-luvuilla.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Uvarova alkoi jäljittää ideologiaa, jolla Venäjä perusteli Osmanien valtakunnan kristittyihin kohdistamaansa ”suojelua”.
— Se muistuttaa jossain määrin niitä iskulauseita, joita Ukrainan venäjänkielisiin kohdistuvasta niin kutsutusta suojelusta on käytetty.
Tiede on auttanut Uvarovaa jaksamaan.
— Löysin siitä tarkoituksen. Kauheana vuonna 2022 julkaisin yllättäen kuusi tieteellistä artikkelia.
Apulaisprofessori Olena Uvarova työskentelee Odessan kansallisen lääketieteellisen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Hän opettaa Ukrainan kulttuurin historiaa ja etnopsykologiaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.