Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2023.
Martinpäivänä 10.11. haudattua presidentti Martti Ahtisaarta on muistettu erityisesti rauhantekijänä. Vuonna 2018 hän kirjoitti uskovansa, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa, jos vain on poliittista tahtoa.
Nyt Israelin ja Hamasin konflikti on kärjistynyt äärimmilleen eikä Ukrainan sotaankaan ole loppua näkyvissä. Onko tahto tai kyky diplomatiaan kadonnut?
— Ei ole. Ympäri maailmaa on valtiollisia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotka pyrkivät sovitteluun, vastaa uskontojen välistä dialogia tutkiva professori Elina Vuola Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Julkista keskustelua, jonka pääpaino olisi rauhassa, on kuitenkin huomattavan vähän.
Sotilaiden ääni
Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui voimakas militarisoituminen Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Vuola toteaa.
— Meillä on jatkuvasti sotilaita kommentoimassa asioita mediassa. En kyseenalaista heidän asiantuntemustaan, mutta toisenlaiset äänet jäävät helposti kuulematta. Esimerkiksi rauhantutkimuksen pohjalta nousevaa keskustelua ei juuri näy.
Ukrainan sodan yhteydessä rauha on tullut jopa kirosanaksi, koska rauhan tekeminen liittyy sodan lopputulokseen, pohtii poliittisen historian yliopistotutkija Noora Kotilainen.
— Tällä hetkellä rauhaan pääseminen edellyttäisi, että Ukrainan pitäisi luovuttaa Venäjän valtaamia alueita. Läntisestä näkökulmasta se tarkoittaisi periksi antamista Venäjän hyökkäyssodan logiikalle.
Miten voisi olla?
Kotilainen kääntäisi keskustelua sodan vastustamiseen laajemmin.
— Sota on läsnä joka puolella valtiorakenteissa ja kansainvälisessä järjestelmässä. Sotilaallista valtaa ja sen kyseenalaistamatonta asemaa pitäisi päästä purkamaan.
Tutkijoiden on tärkeää tuoda esiin itsestäänselvyyksiksi jähmettyneitä faktoja: väkivalta ruokkii väkivaltaa, sodan logiikka on brutaali ja sodissa tuhotaan jatkuvasti elämää.
Puolustusvoimien edustajat, poliitikot ja virkamiehet ovat kiinni omassa agendassaan ja arjen aherruksessaan — siinä miten asiat ovat, Kotilainen toteaa.
— Meidän tutkijoiden tehtävänä on miettiä laajemmin hyvän elämän ja yhteiskunnan kysymyksiä, pohtia miten asiat ehkä voisivat olla.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.