Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2024.
Ohjusiskuja on vaikea ennustaa. Siksi haastatteluajan sopiminen Ukrainan Harkovan yliopistoon, vain 30 kilometrin päähän Venäjän hyökkäyssodan rintamasta, on epävarmaa.
Sovittuna hetkenä verkkoon pääsee filologian tiedekunnan varadekaani Maria Bobro. Ukrainan kielen laitoksen johtaja Sofia Butko ja apulaisprofessori Katerina Dukar liittyvät keskusteluun.
Harkovan yliopiston tiloissa työskentelee haastatteluhetkellä vain hallintoväkeä. Opetus sen sijaan tapahtuu lähes yksinomaan verkossa. Kun ohjusisku osuu kohdalle, pommisuojaan tulee paeta heti, minuutteja ei ole hukattavaksi. Monia yliopiston rakennuksia on jo tuhoutunut iskuissa.
Butko on ollut vuodesta 2022 tekemässä tutkimusta Puolassa, mutta Bobro ja Dukar asuvat edelleen Harkovassa. Venäjä yritti vallata kaupungin vuonna 2022.
— En halua paeta, rakastan tätä kaupunkia. En voisi elää miehitetyssä kaupungissa, mutta ohjusiskut eivät riitä ajamaan minua pois, Bobro sanoo.
Myös Butko käy säännöllisesti Harkovassa, jossa hänen puolisonsa asuu.
Työn täytyy jatkua
Harkovan yliopisto on toiminut koko sodan ajan. Filologian opiskelijoista valtaosa on naisia, eikä kovin moni opiskelija ole lähtenyt sotaan. Sen sijaan miltei kolmannes opiskelijoista asuu nyt ulkomailla ja suorittaa kurssejaan etänä. Opetus jatkuu silti.
Tutkimukseen keskittyminen oli hyökkäyksen ensimmäisenä vuonna vaikeaa. Sittemmin työ on jatkunut lähes entiseen tapaan, filologit kertovat.
— Henkisesti on lopulta helpompaakin keskittyä töihin.
Apulaisprofessori Dukar kertoo saaneensa viime vuonna julki useamman julkaisun. Konferenssit pidetään nekin pääosin etänä.
— Matkustaminen on vaikeaa, koska Ukrainassa ei ole siviililentoliikennettä. Pitemmille matkoille on lennettävä Puolan kautta, Dukar kuvaa.
Propagandaa riittämiin
Sota näkyy myös tutkimusaiheissa. Venäjän kielen käyttö Ukrainassa on romahtanut, ja samalla lopahti myös kiinnostus venäläisiin klassikoihin.
— Filologisen tutkimuksen kannalta tämän voi ajatella olevan myös myönteistä, kun olemme alkaneet katsoa vähän kauemmas maailmaan, Butko toteaa.
Nykytilanne tarjoaa myös runsasta tutkimusmateriaalia.
— Yksi kiinnostava kysymys on Venäjän propagandan kieli. Tutkimusaineistosta ei todellakaan tule pulaa, Bobro sanoo.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.