Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2022.
Tavalliset ihmiset toivovat rauhaa. Esimerkiksi ukrainalaisille se tarkoittaa väkivallan loppumista: ettei tarvitse pelätä, lähteä evakkoon, surra kuolleita. Toisille rauhan puuttuminen tarkoittaa kalvavaa konfliktia, joka ei ole suoranaista sotaa, mutta jonka vaikutukset luovat pelkoa ja hajottavat arjen.
Maailma, myös Suomi, on militarisoitunut nopeasti. Moniäänistä keskustelua siitä, mitä se tarkoittaa ja mihin se voi johtaa, kuuluu yllättävän vähän. Puhutaan jo uudesta kylmästä sodasta. Tarvitsemme nyt esimerkiksi Natoon liittymisestä tai Suomen puolustuksesta keskustelua, jossa on mukana sodan ja kansainvälisen politiikan asiantuntijoiden lisäksi vaikkapa kasvatustieteilijöiden, filosofien, sukupuolentutkijoiden ja uskonnontutkijoiden näkökulmia.
Katse välittömästä tilanteesta tulevaan
Kuka puhuu julkisuudessa rauhasta? Siitä, mitä se on, kuinka siihen päästään, kenen näkökulmasta sitä ajatellaan? Keskustelu rauhasta kapenee, kun se liitettään vain rauhanneuvotteluihin. On silmiinpistävää, miten vähän rauhasta puhutaan nyt verrattuna edellisen kylmän sodan aikaan. Silloin voimistuivat niin rauhanliikkeet, ‑tutkimus kuin ‑kasvatus.
Rauha ei ole vain konfliktien ja väkivallan puuttumista. Arjesta kumpuava käsitys rauhasta painottaa toimivaa demokratiaa ja oikeusvaltiota, riittävää taloudellista turvaa ja hyvinvointia sekä vähemmistöjen oikeuksia. Rauha on yhteiskunnallista vakautta, jossa otetaan huomioon eri ihmisryhmien tarpeet. Konfliktin siemenet itävät epävakaudessa, ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset vauraissakin yhteiskunnissa saattavat horjuttaa demokratiaa.
Tutkijat eivät voi jäädä selittämään vain välitöntä tilannetta, sillä tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys liittyy tulevaisuuteen: millaisia vaihtoehtoisia visioita kykenemme kuvittelemaan. Keskustelu rauhan mahdollisuuksista ja sisällöistä vaatii malttia, pitkälle ulottuvaa katsetta sekä moniäänisyyttä. Rauhantutkimuksella on siinä paljon annettavaa.
Kirjoittaja on teologisen tiedekunnan varadekaani.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.