”Ilman ydinaseita Venäjä ei olisi suurvalta”
Ydinaseriisunnan asiantuntija Tarja Cronberg perehtyy Aleksanteri-instituutin vierailevana tutkijana Venäjään ydinasevaltiona.

– Minua kiinnostaa Venäjän toiseus kansainvälisessä ydinasepolitiikassa. Haluan kartoittaa, miksi maa on niin erilainen kuin muut ydinasevaltiot ja millaista vaikutusta suurvaltojen välisillä jännitteillä on Venäjän sisäisessä ydinasepolitiikassa, sanoo Tarja Cronberg.

Cronberg aloitti vierailevana tutkijana Aleksanteri-instituutissa vuoden 2023 alussa.

Suomessa Cronberg tunnetaan ennen kaikkea pitkän linjan poliitikkona. Entinen työministeri ja maakuntajohtaja on kuitenkin tehnyt tutkijan uraa Tanskassa jo vuosia ennen politiikkaan siirtymistä.

Hän on muun muassa kirjoittanut kaksi väitöskirjaa, Lundin yliopistossa arkkitehtuurista vuonna 1973 ja Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun Organisaatio- ja teollisuussosiologian instituutissa vuonna 1988.

– Tutkimukseni on aina liittynyt yhteiskunnan ja tekniikan välisiin suhteisiin. Olen teknologiasosiologi, joka perehtyy siihen, miten teknologia siirtyy ajatuksesta käyttöön ja miten teknologiaa käytetään yhteiskunnassa.

Aluksi Cronbergin kiinnostus suuntautui arkielämän teknologiaan, mutta myöhemmin tutkijan huomio siirtyi sotateollisuuteen. 1990-luvun taitteessa Cronberg sai apurahan tutkimukseen, joka selvitti, miten sekä USA:n että Venäjän sotateollisuuden johto pyrki siirtämään armeijan teknologiaosaamista siviilituotannon käyttöön.

– Nyt tutkin päinvastaista ilmiötä: miten venäläistä yhteiskuntaa varustetaan armeijan voimavaraksi.

Poikkeavaa ydinasepolitiikkaa

Venäjän ydinasepolitiikassa on ollut erilaisia vaiheita. Kylmän sodan jälkeen maa purki asevarusteluaan ja poisti käytöstä paljon aseita. Cronbergin mukaan maa myös vastusti 1960-luvulla kansainvälistä sopimusta, joka antaisi suurvalloille luvan ydinaseisiin.

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa Venäjän suurvalta-asema nojaa ydinaseisiin.

­– Ilman ydinaseita Venäjä ei olisi suurvalta, toteaa Cronberg.

Kansainvälisten ydinasesopimusten jälkeen ei ole aiemmin oltu tilanteessa, jossa sotaa aktiivisesti käyvä valtio uhkailisi ydinaseilla. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty.

Tässä humanististen ja yhteiskuntatieteiden risteyksessä sijaitseva Aleksanteri-instituutti toimii Cronbergin mukaan voimavarana:

– Esimerkiksi Venäjän ortodoksinen kirkko tukee maan ydinasevarustelua. Monitieteinen näkökulma tuo lisäymmärrystä aiheeseen.

Täydellisen tuhon uhka

Cronberg on perehtynyt ydinasesopimuksiin ja tehnyt työtä ydinaseriisunnan parissa viimeiset kymmenen vuotta. Merkittäviä asiantuntijatehtäviä teeman parissa ovat olleet Iran-valtuuskunnan puheenjohtajuus Europarlamentissa sekä vierailevan tutkijan työ Tukholman rauhantutkimuslaitos SIPRISSÄ.

Vuonna 2021 Cronberg julkaisi monografian nimellä Renegotiating the Nuclear Order. Kirjassa tutkija puntaroi, miten kansainvälinen yhteisö on jumittunut tilanteeseen, jossa sekä ydinaseiden hallussapidosta että riisunnasta on laadittu kansainvälisiä sopimuksia, mutta aseista ei päästä eroon.

– Ydinaseet ovat teknologian yhteiskunnallisen käytön äärimmäinen esimerkki: ihmiskunta voi tuhota itsensä omalla keksinnöllään. Kiinnostavaa on myös tarkastella, miten pitkälle ihminen on valmis hyväksymään teknologian riskejä teknologiakehityksessään. Tai sitä, miten täydelliseltä tuholta yritetään suojautua.

Cronberg ei suoraan kommentoi, onko Venäjän tuottama ydinaseuhka todellinen. Hän tarkastelee tilannetta ennen kaikkea rakenteiden tasolla.

– On erittäin ongelmallista, että ydinaseuhka voidaan jättää yhden miehen varaan. Diktaattorien on aiemminkin pelätty käyttävän joukkotuhoaseita varsinkin heidän poliittisen valtansa ollessa uhattuna.

– Nyt pelko on kuitenkin siirtynyt suurvaltojen johtajiin, joilla on valtavat ydinasevarastot hälytystilassa ja valmiina käyttöön. Nurkkaan ajetun ihmisen ratkaisuja ei ole koskaan täysin mahdollista ennustaa.