Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat keräävät eduskuntavaalien kaikkien ehdokkaiden julkiset päivitykset ja puolueiden vaalipäivitykset sosiaalisesta mediasta. Yhdistämällä niitä uutissisältöihin ja soveltamalla isojen data-aineistojen tutkimusmenetelmiä selvitetään, miten julkisuus näissä vaaleissa muodostuu ja kuka verkkokeskustelua hallitsee.
Tutkijoita kiinnostaa, noudattaako verkkomedia valtasuhteiltaan samanlaista logiikkaa kuin perinteinen media. Valtasuhteita voivat olla esimerkiksi ehdokkaiden rahoitus, aiemmat poliittiset ydintehtävät tai saavutettu julkisuus.
– Vaikka verkkojulkisuudelle on toisinaan asetettu suuria demokraattisia toiveita, aiemman tutkimuksen perusteella valtarakenteet vaikuttavat myös tietokonevälitteiseen viestintään, sanoo tutkija Salla-Maaria Laaksonen Viestinnän tutkimuskeskuksesta CRC:stä.
Keskusteluaiheiden lähteillä
Päivityksiä kertyy Twitteristä, Facebookista, Instagramista, YouTubesta, blogeista ja Suomi24-keskustelupalstalta yhteensä kymmeniätuhansia. Tietokoneen avulla niistä voidaan erottaa erilaisia keskusteluteemoja. Yksi tutkimuksen kohteista on, mistä teemat saavat alkunsa.
– Erityisen mielenkiintoista on, miten valta-asetelmat näkyvät teemojen syntymisessä ja leviämisessä, toteaa tutkija Matti Nelimarkka Tietotekniikan tutkimuslaitoksesta HIITistä.
Iso data on nyt pinnalla
Digivaali 2015 -hankkeessa yhteiskuntatieteellinen viestinnän ja politiikan tutkimus yhdistyy tietojenkäsittelytieteisiin ja laajojen data-aineistojen tutkimiseen. Tutkimuksen toteuttavat Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen HIIT sekä Helsingin yliopiston CRC. Rahoittajana on Helsingin Sanomain Säätiö.
Eduskuntavaalit järjestetään 19. huhtikuuta.
Suuria datamassoja tutkii myös Helsinki Challenge-kilpailun Kansakunnan mielentila -joukkue, jonka aineistona ovat Suomi24-palstan kaikki keskustelut.