Helsingin yliopiston zoonoosivirologian tutkimusryhmä on ryhtynyt selvittämään, millaisia viruksia hyttyset kuljettavat mukanaan ja miten suuren riskin nämä virukset voivat ihmisen terveydelle aiheuttaa. Näytteitä kootaan sekä Keniasta että Suomesta.

Professori Olli Vapalahden johtama zoonoosivirologian tutkimusryhmä tutkii eläimistä ihmisiin siirtyviä viruksia. Monet näistä kuuluvat vertaimevien niveljalkaisten, pääasiassa hyttysten ja puutiaisten, levittämiin niin sanottuihin arboviruksiin.

Arbovirukset aiheuttavat ihmisillä monia sairauksia, joista osa on lieviä, mutta jotkut hyvinkin vakavia. Viime aikoina paljon huomiota herättänyt zikavirus kuuluu sekin arboviruksiin, samoin denguekuumetta aiheuttava virus. Suomessa tuttuja arbovirustauteja ovat esimerkiksi puutiaisaivokuume ja pogostantauti.

Vapalahden tutkimusryhmä sai viime vuonna maailmanlaajuista huomiota, kun se pystyi ensimmäisenä maailmassa eristämään zikaviruksen sikiön aivokudoksesta soluviljelmässä. Tämä tutkimus oli keskeisenä todisteena, kun Yhdysvaltain tartuntatautivirasto vahvisti zikaviruksen olevan sikiön aivovaurioiden ja pienipäisyyden aiheuttaja.

Vapalahden ryhmä oli asialla myös silloin, kun taigapunkin ja vakavamman puutiaisaivokuumeen niin sanotun siperialaisen alatyypin osoitettiin levinneen Suomeen.

– Olemme myös eristäneet pogostantautia aiheuttavan viruksen potilaiden veri- ja ihonäytteistä ja löytäneet suomalaisista hyttysistä uusia keskushermoston sairauksia aiheuttavia viruksia, Vapalahti kertoo.

Vapalahden ryhmän uusin tutkimusprojekti keskittyy hyttysvälitteisiin arboviruksiin Suomessa ja Keniassa.

Hyttysiä Suomen metsistä

Ympäristön ja ilmaston muutokset, globalisaatio ja ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen muuttavat myös erilaisten taudinaiheuttajien ja niitä levittävien lajien esiintyvyysalueita.

– On tärkeää kartoittaa Suomessakin vektori- eli välittäjälajien nykytilanne, jotta voimme arvioida mille taudinaiheuttajille meille jo löytyy sopivia välittäjiä. Samoin on tärkeää selvittää, mitä vektorivälitteisiä viruksia meillä jo esiintyy ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla ihmisten terveydelle ja mahdollisten uusien taudinaiheuttajien leviämiseen, sanoo Vapalahden tutkimusryhmässä työskentelevä Essi Korhonen.

Korhosen syksyllä valmistuva väitöskirja käsittelee dengue- ja zikaviruksia, mutta hänen uusi tutkimuskohteensa ovat suomalaiset hyttyset ja niiden kantamat virukset. Kesä kuluu maastossa tutkimusaineistoa keräten.

– Suomen hyttyslajiston viimeisin kattava kartoitus on tehty 1970-luvulla, joten lajisto on todennäköisesti muuttunut sen jälkeen. Kun saamme selville hyttyslajiston, tiedämme myös, mille viruksille sopivia välittäjiä Suomesta löytyy, Korhonen sanoo.

Korhosta kiinnostaa erityisesti se, mitä viruksia hyttysistä löytyy.

– Toivon, että löydämme uusia viruksia. Ei ole todennäköistä, että löytäisimme ihmisille vakavaa haittaa aiheuttavia viruksia – niiden aiheuttamat tartunnat olisi varmasti havaittu – mutta ylipäätään uusien virusten löytyminen on täysin mahdollista.

Aineistoa Mombasan katuojista

Korhonen ja hyttyslajiston kartoituksesta ryhmässä vastaava entomologi Lorna Culverwell ovat olleet keräämässä tutkimusaineistoa myös Keniassa. Näytteitä kerättiin niin mombasalaisesta puistosta kuin katuojistakin. – Löysimme muun muassa dengue- ja zikavirusta levittäviä Stegomyia-hyttysiä ja niiden toukkia, Korhonen kertoo.

– Monien hyttysvälitteisten virusten alkuperä on Afrikassa, mutta niiden esiintyvyyttä on siellä toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Odotan innolla näytteitä koskevien analyysien valmistumista.