Suomalaisessa karjataloudessa on vahvuutensa. Naudat syövät pääasiassa nurmirehua, jonka kasvatus on luonnon monimuotoisuuden ja ravinnevalumien kannalta viljaruokintaa suotuisampaa.
Suomessa ei ylilaidunneta, tuhlata vesivaroja, aiheuteta eroosiota eikä kaadeta ikimetsiä laidunten tieltä.
Alan asiantuntijat käsittelevät näitä teemoja tuoreessa reportaasissa Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa. Kyseessä on Newsbrokers-viestintäyrityksen ”journalistisin kriteerein” tuottama Valion, MTK:n sekä lihatalojen HKScanin, Atrian ja Snellmanin tilaama asiantuntijahaastattelujen kooste.
Reportaasi olisi saattanut jäädä pienehkölle huomiolle, ellei Valio olisi otsikoinut sitä koskevaa tiedotettaan näin: ”Suomalainen lehmä ei ilmastonmuutosta kiihdytä”. Myöhemmin Valio korjasi otsikon muotoon ”Suomalainen maito ja liha on ulkomaista ilmastoystävällisempi valinta”.
Kummallekaan väittämistä ei löydy tukea tutkijoiden haastatteluista.
Helsingin yliopiston tutkijoille, professori Aila Vanhatalolle ja dosentti Jarmo Jugalle reportaasin toimintatapa oli uusi tuttavuus.
— En ole täysin tyytyväinen toimitusprosessiin. Kannan vastuun sanomisistani, mutten toimitetusta sisällöstä, sanoo Juga.
— Haastattelut antavat oikeansuuntaisen kuvan asiasta, Vanhatalo arvioi.
ETIIKKA PUNTARISSA
Haastatteluihin ei sisälly ongelmia myöskään viestinnän etiikan tutkijan Henrik Rydenfeltin mielestä. Viestinnän eettisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimiva Rydenfelt pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, ettei raportin yhteenveto perustu asiantuntijoiden analyysiin.
— Virheelliset väittämät uhkaavat vaarantaa yritysten tukeman tutkimuksen maineen ylipäätään. Herää mielikuva ostetuista faktoista, Rydenfelt sanoo.
Tahraantumisvaara on myös haastatelluilla tutkijoilla. Reportaasin ilmastoväitteitä on käsitelty niin Aamulehden (”Valio viherpesee tuotantoaan”, 11.3.) kuin Helsingin Sanomienkin (”Vääristely hämärtää viestiä”, 17.3.) pääkirjoitussivulla.
— Yksioikoinen kuva syntyy, jos lukee vain reportaasin tiivistelmän ja yhteenvedon, Rydenfelt huomauttaa.
Vääristely ei edistä maatalouden asiaa. Puheenvuorot kotimaisen ruoan puolesta uhkaavat hukkua huterien ilmastoväitteiden alle.
NURMILAITUMET
Karjatalousreportaasin pääpaino on otsikkonsa mukaisesti ilmastonmuutoksessa. Sen toimituksellinen osuus, tiivistelmä ja yhteenveto, ei vastaa asiantuntijahaastatteluja tai muita mainittuja lähteitä.
Suomalainen karjatalous saattaa hyvinkin pärjätä yksittäisissä vertailuissa myös ilmastopäästöjen näkökulmasta. Raportti ei kuitenkaan esitä ainuttakaan tällaista vertailua.
Yhteenveto sanoo suomalaisen maatalouden olevan ”globaalisti ehkä hiilineutraalein mahdollinen”. Epämääräisen väitteen tueksi esitetään, että maatiloilla on metsää ja että nurmilaitumet ovat hiilinieluja. Hiilinieluväitteelle ei löydy tukea haastatteluista, eikä yhteenvedossa viitata tutkimuksiin.
Reportaasissa haastateltu Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri mainitsee tutkimuksen, joka kiistää yhteenvedon väittämän. Tutkimuksen tekijät, LUKEn Jaakko Heikkinen ja Kristiina Regina, toteavat, että nurmet ovat pikemminkin hiilen lähteitä eivätkä nieluja.
MANSIKKI JA NIELU
Toinen reportaasissa esitetty perustelu suomalaisen maidon- ja lihantuotannon ilmastoystävällisyydelle on maatilojen omistamien metsien hiilinielu. Asiantuntijoista tätä lähestymistapaa suosi dosentti Jarmo Juga.
— Kansantaloudellisesta näkökulmasta metsien hiilinielut ovat tärkeitä. Esitin mielipiteeni siitä, miten nettopäästöjen pienentämistä voitaisiin tarkastella, Juga sanoo.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on välttämätöntä ottaa huomioon kaikki päästöt ja nielut. Sen sijaan metsänkasvun jyvittämistä karjatalouden eduksi Suomessa on vaikea perustella. Metsä ja lihantuotannon ilmastovaikutukset ovat erilliset kysymykset. Karjatalouksien vertailu on kyllin hankalaa ilman metsiäkin.
On myönteistä, että maidon- ja lihantuottajat haluavat keskustella tutkijoiden kanssa ilmastoasioista. Reportaasissa on kuitenkin iso puute: siinä puhutaan päästöistä, mutta ei ilmastonmuutoksesta globaalina ongelmana saati ratkaisuista, joita myös maataloudessa kaivataan.
PUNTARISSA LIHA
Karjatalous tuottaa voimakasta kasvihuonekaasua metaania myös Suomessa. Metaanin määrä lisääntyy ilmakehässä vuosittain merkittävästi, joten metaanin lämmittävä vaikutus vain kasvaa. Päästöistä yli puolet aiheutuu ihmisen toiminnasta.
Haastatellut tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisella lihalla on etunsa verrattuna erityisesti skandaalinkäryiseen brasilialaiseen lihaan. Brasilialaisen pihvin suurkuluttaja Kiina ilmoitti juuri tavoittelevansa maan lihankulutuksen puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Professori Aila Vanhatalo uskoo länsimaissakin olevan varaa vähentää lihan ja ylipäätään ruoan kulutusta.
— Lihankulutuksen pienentäminen onnistuisi helpoimmin nostamalla hintoja, jolloin myös eläinten hyvinvointiin voitaisiin panostaa. Siihen ei nyt näytä vain olevan helppoja poliittisia keinoja, Jarmo Juga pohtii.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/04/17.
Lue lisää:
Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa -reportaasi.
Tutkija Henrik Rydenfeltin blogikirjoitus aiheesta.
Pitkäaikaistutkimus suomalaisen maatalousmaaperän hiilivarannoista: Jaakko Heikkinen, Elise Ketoja, Visa Nuutinen ja Kristiina Regina: Declining trend of carbon in Finnish cropland soils in 1979–2009. Global Change Biology, 2013, 19.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.