Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2025.
Rakentamisen hullut vuodet. Näin kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kuvaa vuosia 2015—2024. Niiden aikana on rakennettu vauhdilla. Pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle valmistui pelkästään vuosina 2015—2021 yli 110 000 uutta asuntoa.
Kaupungistuminen on edelleen maailmanlaajuinen megatrendi, ja uusia asuntoja kannattaakin rakentaa sinne, missä niillä on kysyntää.
Vaattovaara tahtoo kiinnittää huomiota siihen, millaista on rakennettu.
— Rakennettavat talot ovat yhä suurempia: asuinkerrostalojen keskikoko kasvoi 2010-luvun lopulla 2 500 kerrosalametristä lähes 4 000:een.
Asuntojen lukumäärä taloa kohden on kasvanut, ja kodit ovat kutistuneet: kaksi kolmesta uusista asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Helsingissä yksiöiden keskikoko pieneni kuusi, Espoossa viisi ja Vantaalla peräti kymmenen neliömetriä.
Leveiden teiden maa
Kehityksen voisi ajatella olevan myönteistäkin. Perheet ovat pienentyneet, ja monet halutut keskusta-alueet koostuvat isoista taloista ja pienistä asunnoista.
Joillakin urbaaneilla alueilla tiivis rakentaminen onkin Vaattovaaran mukaan perusteltua, mutta se ei ole koko kuva.
— Esimerkiksi Vantaalle ja Espooseen on rakennettu valtavia taloja täynnä pieniä asuntoja alueille, joilla ei ole kuin leveitä liikenneväyliä. Ei näin synny 15 minuutin kaupunkia, jossa kaikki olisi kävelymatkan päässä. Hyvä jos on yksi Alepa.
Uusien kaupunginosien asukkaat vaihtuvatkin taajaan.
— Alueiden kaavoituksessa on ollut ajatuksena sekoittaa yksityistä omistamista ja vuokra-asumista, mutta samalla on jäänyt huomaamatta, että näillä alueilla suurin osa yksityisistäkin asunnoista on itse asiassa vuokralla.
Esimerkiksi Tampereelle rakennetuista 9 000 uudesta yksiöstä vain 300 on omistajiensa koteina.
Pikku yksiö tuottaa
Nykyinen tilanne on syntynyt kuin vahingossa, Mari Vaattovaara arvioi.
— Kaupungit purkivat asuntojen kokorajoituksia samaan aikaan kun nollakorot tekivät asuntosijoittamisesta houkuttelevaa. Samalla asumistuesta poistettiin neliöhintaleikkuri.
Lopulta halutuimmat asunnot olivat pienimpiä, koska kannattavinta oli vuokrata mahdollisimman pieni asunto asumistuen määrittämällä pohjahinnalla.
Vaattovaara kaipaisi tiukempaa sääntelyä asuntotuotannolle. Alueiden suunnittelussa lähtökohdan pitäisi olla viihtyvyydessä eikä liikenteen sujuvuudessa, kuten nyt.
— Uudet alueet suunnitellaan liikenteen ehdoilla: kadut ovat valtavan leveitä ja parkkialueet vievät tilaa. Vähempikin riittäisi.
Professorin mielestä mallia voisi hakea naapurimaan pääkaupungista. Tukholmassa yksiöissäkin on keittiö ja asunnon valon määrään kiinnitetään huomiota.
— Jo se ohjaisi rakentamista oikeaan suuntaan.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.