On taas se aika vuodesta, kun nollan ympärillä pyörivä lämpötila, lumipyry ja kasautuvat kinokset tekevät jalankulkuväylistä liukkaita ja vaikeakulkuisia. Vaikka moni meistä jatkaa kävelyä pyryssäkin, etenkin monet ikäihmiset kärsivät muuttuvista olosuhteista.
Kävelyn houkuttelevuutta kaupungeissa pyritään parantamaan osana ilmastomuutoksen ja kasvavan liikkumattomuuden vastaista taistelua. Yksi suunnittelun tuore ihanne on niin sanottu 15 minuutin kaupunki. Se pohjautuu ajatukseen tiiviistä ja monipuolisesta kaupungista, jossa tärkeimmät palvelut ovat vartin kävelymatkan päässä kotoa. Kasvava joukko kaupunkeja Euroopassa ja muualla ovat ottaneet tavoitteen omakseen. Yksi näistä on Helsinki, jonka tuoreimmassa kaupunkistrategiassa tavoite myös vilahtaa.
Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -ryhmän tuore tutkimus tarkastelee pääkaupunkiseutua 15 minuutin kaupunkina. Tutkimuksessa tarkastellaan kävelijän iän, talviolosuhteiden ja aukioloaikojen vaikutusta lähikauppojen kävelysaavutettavuuteen. Tutkimuksessa jalkauduttiin mittaamaan ihmisten kävelynopeuksia kesällä ja talvella. Tämän jälkeen saavutettavuutta mallinnettiin erilaisin oletuksin.
”Saavutettavuustutkimusta ja -suunnittelua tehdään usein keskivertoihmisen näkökulmasta ja ilman ajallisen vaihtelun huomioimista. Kaupunkeja suunnitellaan siis terveille aikuisille, jotka kulkevat hyvässä kelissä. Tämä ei välttämättä kuvaa monen ikäihmisen päivittäistä todellisuutta kovin hyvin, etenkään talvella” kertoo väitöskirjatutkija Elias Willberg.
”15 minuutin kaupunkejakin on kritisoitu tasa-arvonäkökulmien vähäisyydestä. Tähän halusimme tällä tutkimuksella pureutua” hän jatkaa.
Tutkimuksessa selvisi, että kauppojen aukiololla, eli palveluverkon tiiveydellä on pääkaupunkiseudulla selkeästi merkittävin vaikutus kävelysaavutettavuuteen. Tästä huolimatta myös iän ja talviolosuhteiden tuomat haasteet vaikuttavat. Kun saavutettavuutta tarkastellaan tyypillisin oletuksin, tilanne näyttäytyy hyvänä. Peräti 93 % väestöstä saavuttaisi lähikauppansa vartissa kävellen. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos tarkastellaan pahinta skenaariota, eli kävelyä iäkkäämpien nopeudella tyypillisissä talviolosuhteissa ja aikaisin aamulla, jolloin palveluverkko on suppeampi. Tällöin vain 34 % väestöstä saavuttaa lähikauppansa 15 minuutissa.
”Oletuksilla on siis väliä suunnittelussa” toteaa tutkimuksen yksi kirjoittajista tutkijatohtori Christoph Fink. ”Eikä yleistää voi liikaa tässäkään. Tuloksemme osoittavat, että ikäihmisten välillä on suurta vaihtelua, paikoin jopa enemmän kuin heidän ja nuorempien aikuisten välillä” hän jatkaa.
Tutkijat pitävät käveltävyyden lisäämistä tärkeänä tavoitteena kestävyyden edistämisessä. Hyvää kaupunkia edistetään parhaiten lisäämällä huomioita myös heikommin liikkuvien ihmisten tarpeisiin kaupunki- ja liikennesuunnittelussa. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa kävelyväylien kunnossapidon priorisointia liukkauden eston ja lumenpoiston osalta, jotka ovat keskeisiä tekijöitä etenkin iäkkäämpien kävelyaktiivisuudelle.
”Tutkimus vahvistaa näkemystä lähipalveluiden tärkeydestä osana kaikille käveltävää kaupunkia” sanoo professori Tuuli Toivonen. Samanaikaisesti hän peräänkuuluttaa näkökulman muutosta. ”Kun suunnittelun lähtökohdaksi otetaan heikommassa asemassa olevat ja huonommin liikkuvat, saadaan ratkaisuja, jotka tukevat koko väestön kävelyaktiivisuutta” hän summaa.
Artikkeli saatavilla: Willberg, E., Fink, C., Toivonen, T., 2023. The 15-minute city for all? – Measuring individual and temporal variations in walking accessibility. Journal of Transport Geography 106, 103521. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2022.103521
Lisää Digital Geography Labin tutkimuksesta: https://blogs.helsinki.fi/digital-geography/