Kiskojen määrä kaupungeissa kasvaa. Elokuun alussa Helsingin uusi raitiolinja 13 aloitti liikennöinnin Kalasatamasta Pasilaan. Viime vuonna käynnistyi Itä-Helsingin ja Espoon yhdistävä raitiolinja 15, ja 2027 myös Laajasalon raitiotien pitäisi olla jo toiminnassa.
Helsinki ei ole yksin. Tampereen raitiovaunuliikenne käynnistyi 2021, ja Vantaa on jo tehnyt päätöksen uudesta pikaraitiotiestä. Raitiovaunuista aiemmin luopuneessa Turussakin suunnitellaan tosissaan ratikan paluuta.
Suomalainen into rakentaa raitioteitä on osa eurooppalaista trendiä, kertoo väitöskirjatutkija Jaakko Stenhäll Tampereen yliopistosta. Hän on seurannut raitiovaunuhankkeen vaiheita myös Tampereen kunnallispolitiikassa.
— Olennaisin muutos on näkökulmassa. Raitiovaunulinjoja ei mietitä enää vain liikenneratkaisuina vaan tapana kehittää kaupunkia, Stenhäll selittää.
Koska kiskojen rakentaminen on kallista, sijoittajat voivat luottaa siihen, ettei reittejä muuteta tai lakkauteta kevein perustein. Näin raitiovaunulinjojen läheisyys kannustaa rakentamaan urbaanisti.
Ratikan vetovoima
Raitiovaunu on myös segregaation torjunnan työkalu, Stenhäll sanoo. Esimerkiksi Tampereella raitiotie lisää Hervannan saavutettavuutta ja houkuttelevuutta asuinalueena.
Taustalla on ajatus siitä, että kaupunkeja tulisi kehittää autottoman elämäntavan ehdoilla, kävelyn ja joukkoliikenteen varaan. Stenhällin mukaan kaikki maan suurimmat kaupunkiseudut jakavat näkökulman.
— Tällä hetkellä suurin kysymys on valtion halukkuus tukea raideliikennettä. Moni hanke odottaa, että rahoitus varmistuisi.
Vihreä ristiriita
Kaikki eivät suhtaudu raitiovaunuihin myönteisesti, kertoo kaupunkisuunnittelua tutkinut sosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti Helsingin yliopistosta
— On joukko, jotka ei pidä siitä, että kaupunkien liikennesuunnittelun painopiste on siirtynyt autoista joukkoliikenteeseen. Heitä ärsyttää esimerkiksi se, ettei Kruunusilloille pääse autolla.
Toisia taas ahdistaa kasvun tuoma muutos lähimaisemassa.
— Helsingin väkimäärä on kasvanut 15 vuodessa 100 000 asukkaalla, siis noin 20 prosentilla. Raitiovaunulinjojen tieltä joudutaan raivaamaan puita ja kalliota. Lisäksi kiskot tuovat mukanaan lisärakentamista luonnontilaisille alueille.
Kiinnostavasti vastakkain ovat erilaiset vihreät arvot.
— Tiivis kaupunki on energiatehokkaampi ja säästää maata. Toisaalta lähiluonto kärsii. Tämän ristiriidan vuoksi vihreät argumentit tuntuvat toisista tekopyhiltä.