Kaupunkimetsät kohentavat terveyttä ja ovat erityisen tärkeitä heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleville

Kaupunkiluonto on arvokasta sekä ekologisesti että sosiaalisesti. Maantieteilijä Milena Nevanto toivoo, että täydennysrakentamisessa huomioitaisiin nämä molemmat merkitykset.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2024.

Kun koronapandemia alkoi, Milena Nevannosta tuntui, että koko naapurusto pamahti yhtäkkiä Keskuspuistoon. Aiemmin koiran kanssa lenkkeillessä ihmisiä oli tullut vastaan satunnaisesti, mutta nyt lähimetsän kalliot saavuttivat suursuosion.

— Lähiympäristön merkitys tuli hetkessä näkyväksi. 

Nevanto tarkasteli maisterintutkielmassaan lähiympäristön viheralueiden vaikutusta siihen, millaiseksi ihmiset kokevat terveytensä. Aineistona hän käytti aiemmin kerättyä hyvinvointikyselyä ja Helsingin kaupungin viheraluetilastoa.

Selvisi, että lähiluonnon laadulla on merkitystä helsinkiläisten koetulle terveydentilalle.

— Erityisesti oleskeluun ja toiminnallisuuteen tarkoitetut alueet, vaikkapa virkistysmetsät ja leikkipuistot, olivat yhteydessä paremmaksi koettuun terveyteen.

Samankaltainen vaikutus oli myös asuinalueiden välissä kasvavilla metsiköillä.

Rakentamisessa on otettava huomioon ympäristön sosiaalinen arvo, tutkija toivoo

Toisinaan kaupunkiluonto, joka on asukkaille tärkeää, ei välttämättä ole monimuotoista, Nevanto toteaa. Ja toisaalta: ekologisesti rikkaat suoalueet eivät aina ole parhaita ulkoilukohteita.

Nevanto toivoisi, että kaupunkien laajentamisessa ja täydennysrakentamisessa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon myös ympäristön sosiaalinen arvo. Kotien lähellä sijaitsevat viheralueet ovat tärkeitä erityisesti heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien hyvinvoinnille.

— Kaikille ei ole mahdollista valita omaa asuinpaikkaansa. Jos jokin puisto tai metsä poistetaan, pitäisi miettiä, ketkä eivät enää pääse viheralueille yhtä helposti.

Nevanto jatkaa maantieteen väitöstutkimuksessaan saman aihepiirin parissa. Hän aikoo terveysvaikutusten lisäksi tutkia myös sitä, miten kaupungistuminen on vaikuttanut Suomessa vihervyöhykkeiden kokoon ja laatuun asuinalueilla. 

Milena Nevanto haaveilee asuinpaikasta, jonka vieressä olisi rauhallinen metsäinen alue — sellainen, jossa luonnon voisi kokea monella eri aistilla. Sama toive on monilla kaupungin asukkailla.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.