Yritykset tarvitsevat yliopistoja menestyäkseen. Kerron esimerkin.
Minut nimitettiin Kone Oy:n Nosturidivisioonan johtoon vuoden 1988 alussa, kun päämarkkina oli Neuvostoliitto. Vuonna 1988 ilmassa oli jo selviä merkkejä neuvostotalouden vaikeuksista: tilausmäärät heikkenivät, yhteistyö kangerteli. Ja kohta koko Neuvostoliitto oli historiaa.
Minun tehtäväkseni tuli liiketoiminnan kääntäminen länteen, mutta ennen kaikkea kannattavan toiminnan luominen.
Nosturin väki oli konetekniikkaan erikoistunutta. Osattiin sorvata, jyrsiä, hiota ja ennen kaikkea hitsata. Mutta niin osasi moni muukin. Oli selvää, että pelkällä hyvälläkään konetekniikalla ei voi saavuttaa ylivoimaisuutta. Sen sijaan etuja voitaisiin saada nosturin liikkeiden tehostamisella ja automatisoinnilla.
Sadalle uutta osaamista yliopistosta
Mutta mistä osaajat? Otimme yhteyttä yliopistoon, silloiseen Tampereen teknilliseen korkeakouluun, joka tarjoutui räätälöimään meidän insinööreillemme digitalitekniikan ja elektroniikan koulutusta. Luennot pidettiin työajan jälkeen Hyvinkäällä, tentit lauantaisin Tampereella.
Professori Yrjö Neuvon johdolla koulutuksesta tuli menestys, ja 1990-luvun alussa meillä oli yli sadan digtaalitekniikan ja -elektroniikan diplomi-insinööriporukka. Kaikki olivat erikoistuneet nosturitekniikan digiosaamiseen, jota yrityksestä oli puuttunut. Sadasta viisi halusi vielä syventää osaamistaan akateemisella puolella ja väitteli tohtoriksi.
Vuonna 1992 julistimme Koneen nosturidivisioonan kokonaan digitaaliseksi sekä tuotteiden että hallinnon osalta. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi Konecranes itsenäisenä osakeyhtiönä, ja uusi tekniikka mahdollisti maailmanvalloituksen.
Yhteistyö luo uutta
Nykyään digitalisaatio on kaikkialla, eikä sen hallitseminen enää tarjoa yritykselle ratkaisevaa kilpailuetua. Se mikä on yhä avain menestykseen, on uuden osaamisen hyödyntäminen ensimmäisten joukossa. Ja kun porukka tottuu menestymään, siitä tulee firman DNA.
Osaaminen ja kyky innovoida eivät synny tyhjästä. Yritykset tarvitsevat yliopistoja, joista valmistuu uuteen ajatteluun kykeneviä ihmisiä. Yliopistojen ja yritysten yhteistyö puolestaan auttaa varmistamaan, että uutta innovoidessa käytössä on viimeisin tutkimustieto. Yritysten ja yliopistojen yhteistyöllä on mahdollista löytää ratkaisuja, joilla on vaikutusta sekä Suomessa että globaalisti.
Siksi yritykset – ja sitä myöten Suomi – tarvitsevat yliopistoja, ja siksi yliopistojen toimintaedellytykset on turvattava.
Stig Gustavson on Konecranesin ensimmäinen konsernijohtaja ja sen jälkeen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja.
Tiede ja koulutus rakentavat hyvinvointimme. Niihin panostaminen on tulevaisuutemme kohtalonkysymys. Lue lisää siitä, miten tutkimus ja koulutus vaikuttavat yhteiskunnassa ja tutustu Helsingin yliopiston hallitusohjelmatavoitteisiin 2023–2027. #Siksitiede