Tieteen merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan hyvälle tulevaisuudelle on korvaamaton. En osaa nimetä aluetta, jossa tieteellä ei olisi roolia.
Koululaisten laskevat oppimistulokset ovat monimutkainen ilmiö, jonka ymmärtämiseksi tarvitsemme tutkittua tietoa. Sen kautta on mahdollista tunnistaa vaikuttavimmat korjaustoimet.
Myös viimeaikaista kuolleisuuden huomattavaa nousua voi selittää vain tieteen avulla. Ainoastaan huolellisesti tehty tutkimus kertoo, missä määrin kuolleisuuden kasvussa on kyse väestön ikääntymisestä, koronasta, hoitovelasta pitkine odotusaikoineen, hoitajapulasta, alueellisista terveyseroista – tai kaikista näistä.
Ukrainassa käytävä sotakin vaatii tieteentekijöitä selittäjäkseen. Sodan vaikutukset ja rauhan rakentaminen edellyttävät ymmärrystä historiasta ja kansakuntien erilaisista kulttuureista.
Tiede auttaa varautumaan tuleviin haasteisiin
Tiede auttaa myös tulevien haasteiden ymmärtämisessä. Sitran Megatrendit 2023 -katsaus nostaa esiin suuria yhteiskuntiin vaikuttavia ilmiöitä.
Tieteentekijöille riittää töitä, kun etsitään vastauksia siihen, mitkä ovat tärkeimmät toimet luonnon kantokyvyn murenemisen estämiseksi tai miten vastaamme hyvinvoinnin kasvaviin haasteisiin, demokratian kovenevaan kamppailuun, digivallan kasvuun tai talouden perustan rakoilun estämiseen.
Kysymyksiä ratkotaan sekä globaalisti että lokaalisti. Esimerkki Suomesta: Helsingin yliopistossa edistetään terveempää maailmaa hakemalla uusia, konkreettisia ratkaisuja kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen.
Yksi tapa lähestyä asiaa on se, miten genomitietoa ja tekoälyä voidaan käyttää sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja henkilökohtaisen hoidon kehittämisessä. Alue on äärettömän kiehtova, ja olemme siinä vasta alkumetreillä.
Tutkimusalue on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka ongelmia ei ratkota vain yhdellä tieteenalalla. Tarvitaan tieteenrajat ylittävää yhteistyötä: lääketiede, farmasia, tietojenkäsittelytiede, käyttäytymistieteet sekä kaupallista ja teknologista osaamista.
Samalla kun ratkaisemme ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksiä, voimme sivutuotteena luoda aivan uudenlaista hyvinvointiteollisuusalaa Suomen kasvumoottoriksi.
Parempia päätöksiä tutkittuun tietoon nojaten
Megatrendit nostavat esiin myös tarpeen saattaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi, niin että yhteiskuntamme päätökset pohjautuisivat entistä enemmän tietoon eikä mutuun.
Muutoksen aikoina tutkitun tiedon pitää olla päättäjille entistäkin keskeisempi väline päätöksenteossa. Tältä osin voi ilahtuen todeta, että Helsingin yliopistolla on erittäin aktiivista toimintaa dialogin lisäämisessä päättäjien suuntaan.
Tutkimustiedolla voidaan rakentaa maailmaan rauhaa ja luoda toivoa paremmasta huomisesta. Antaa toivoa paranemisesta ja pidemmästä terveestä elämästä. Tuoda äideille ja isille turvaa, että heidän lastensa opetusta kehitetään maailman parhaaksi tutkittuun tietoon pohjautuen.
Kriisiaikoina näitä viestejä tarvitaan. Juuri siksi tieteen ja korkeakoulujen asemaa tulee vahvistaa. Tutkimusrahoitusta on vahvistettava, tutkimusbyrokratiaa on kevennettävä, ja lainsäädäntöä yksinkertaistettava mahdollistamaan tutkimuksen tekeminen.
Päästetään tutkijat etsimään ratkaisuja kiperiin pulmiimme.
Sanna Aunesluoma on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Tiede ja koulutus rakentavat hyvinvointimme. Niihin panostaminen on tulevaisuutemme kohtalonkysymys. Lue lisää siitä, miten tutkimus ja koulutus vaikuttavat yhteiskunnassa ja tutustu Helsingin yliopiston hallitusohjelmatavoitteisiin 2023–2027. #Siksitiede