Tammikuussa julkaistiin puolueiden yhteisen työryhmän luonnos TKI-rahoitussuunnitelmaksi, ja vuoden alusta astui voimaan TKI-rahoituslaki, jolla lisätään julkista rahoitusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi. TKI-rahoitussuunnitelman luonnoksessa linjataan millä perustein ja minne julkisia TKI-panostuksia ohjataan.
Helsingin yliopiston tutkimuksesta- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Jouni Hirvonen on tyytyväinen suunnitelman tasapainoisuuteen ja siihen, miten suunnitelman luonnoksessa on nähty sekä Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen merkitys mutta myös yliopistojen perusrahoituksen rooli koko tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana. Sen lisäksi että yliopistot kouluttavat maistereita ja tohtoreita TKI-henkilöstön pulan paikkaamiseksi, perusrahoituksella rahoitetaan tutkimusta, tutkimusinfrastruktuureja sekä kilpaillun rahoituksen omarahoitusosuuksia. Siksi perusrahoituksen tason pitää olla riittävän hyvä.
Jouni Hirvosen mukaan muuten ansiokkaassa rahoitussuunnitelmassa on jäänyt huomaamatta yliopistojen laajempi rooli tutkimuksesta nousevien innovaatioiden tuottajina. - Yliopistojen mahdollistamasta kasvupotentiaalista hyödynnetään nykyään vain pieni osa, Hirvonen harmittelee. Yliopistoihin tarvittaisiin lisää vahvempaa innovaatio- ja startup -kulttuuria ja laadukkaita hautomo- ja kaupallistamispalveluita tutkimusinnovaatioita synnyttämään. Innovaatiotoiminta ei tällä hetkellä kuulu yliopistojen rahoitukseen, jonka vuoksi toiminta on riippuvaista ulkoisesta hankerahoituksesta. Helsingin yliopisto ehdottaa, että suunnitelmaan lisätään linjaus innovaatiotoimintaan korvamerkityn rahoitusmuodon luomisesta tutkimusyliopistoille.
Helsingin yliopisto on viime vuosina panostanut voimakkaasti yritysyhteistyön ja innovaatiotoiminnan lisäämiseen. Yliopisto kiittää parlamentaarista työryhmää yritysten ja yliopistojen yhteistyötä ja kumppanuutta korostavasti linjauksista, mutta Jouni Hirvonen muistuttaa, että yhteistyön lisäämiseksi linjausten rinnalla on oltava myös tutkimustulosten kaupallistamisen sekä tutkimus- ja innovaatioekosysteemien rahoituksen vahvistaminen Business Finlandin rahoituksessa.
Rahoituksen aikataulutuksen osalta on huomioitava, että kaikki kansalliset toimet, joilla tähdätään osaajien määrään lisäämiseen, on aloitettava jo heti seuraavan hallituskauden alussa, jotta niistä ehditään saada hyötyä mahdollisimman nopeasti. Tämä on erityisen tärkeää ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtorikoulutuksen osalta, sillä koulutuksen aikajänteet ovat pitkiä.