Osaamiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen perustuva kestävä talouskasvu on hyvinvoinnin rahoituksen lähde.
Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen perusteena ovat sen ulkoisvaikutukset. Tällaisia ulkoisvaikutuksia on esimerkiksi yliopistoissa tehtävällä perustutkimuksella. Se ei sellaisenaan johda käytännön sovelluksiin, mutta se tuottaa tietoa, jonka perusteella syntyy uusia sovelluksia.
Taloustiede painottaa julkisen vallan merkitystä perustutkimuksen rahoituksessa, koska sen ulkoisvaikutukset ovat suuria. Perustutkimus ja muu innovaatiotoiminta eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoisia kohteita, vaan ne täydentävät toisiaan.
Valtaosa innovaatioista perustuu myös pitkälti muualla tehdyn tutkimustyön soveltamiseen Suomessa olevalla hyvällä osaamisella. Uutta teknologiaa voidaan ottaa käyttöön vain, jos siihen on vaadittava osaaminen.
Miten neljään prosenttiin?
Vuoden 2023 alussa astui voimaan laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030. Lain tavoite on nostaa T&K-menot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Julkisen sektorin osuus neljän prosentin tavoitteesta on kolmannes eli 1,33 prosenttia. Suomessa valtio rahoittaa julkisen sektorin osuudesta arviolta 90 prosenttia. Tällä perusteella valtion T&K-rahoituksen olisi noustava 1,20 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2030.
Olettaen BKT:n määrän kasvuksi 2 prosenttia vuodessa, hallituksen esitys nostaisi valtion T&K-rahoituksen määrää allaolevan kuvion sinisen katkoviivan mukaisesti vuoteen 2030 asti. Tällöin ajanjaksolla 2000–2030 valtion tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrän keskimääräinen kasvu olisi 2,7 prosenttia vuodessa.
Osaamiskeskittymät avainasemassa
Uusi laki säätä T&K-toiminnan rahoitusta koskevasta suunnitelmasta. Tämä yhtä vaalikautta pidempi suunnitelma ohjaa valtion rahoituksen käyttöä ja sisältöä. Rahoituksen kohdennus ja ennustettavuus ovat osaamiskeskittymien syntymisen ja jatkuvuuden kannalta tärkeitä asioita.
Osaamiskeskittymät ovat taas merkittävien innovaatioiden kannalta avainasemassa. Esimerkkinä tällaisesta keskittymästä on Aalto yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n perustama kvantti-instituutti.
Osaamiskeskittymien pitkäjänteinen rahoitus on kriittistä, jotta niiden työtä kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä muodostuu riittävästi vahvojen ekosysteemien luomiseksi. Vahvat ekosysteemit houkuttelevat koti- ja ulkomaisia huippuosaajia. Ekosysteemien kautta innovaatioiden hyödyt myös leviävät yksityisen ja julkisen sektorin käyttöön koko maassa.
Martti Hetemäki on työelämäprofessori Helsinki Graduate School of Economicsissa.
Tiede ja koulutus rakentavat hyvinvointimme. Niihin panostaminen on tulevaisuutemme kohtalonkysymys. Lue lisää siitä, miten tutkimus ja koulutus vaikuttavat yhteiskunnassa ja tutustu Helsingin yliopiston hallitusohjelmatavoitteisiin 2023–2027. #Siksitiede