Tieteen yleistajuistaminen saisi olla meriitti tutkijanuralla, kansleri Kaarle Hämeri ehdottaa Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa

Popularisoimisen arvo kannattaisi kanslerin mielestä huomioida myös yliopistojen tuloksia arvioitaessa.

Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2023.

Tieto on erikoinen luonnonvara. Se ei vähene jakamalla, päinvastoin. Kun annan hallussani olevaa tietoa toiselle, tietoni jää edelleen minulle — ja samaan aikaan toisen tietomäärä kasvaa. 

Mahdollisimman laaja tiedon jakaminen lisää ihmiskunnan kokonaistietoa ja -osaamista. Tiedeyhteisö ymmärtää tämän hyvin ja toimii siksi avoimesti. Helsingin yliopistossa avoimuus onkin tunnistettu strategisesti tärkeäksi asiaksi. 

Tieteellisen tiedon jakaminen johtaa suoraan hyvinvoinnin kasvuun. Hyvä esimerkki tästä on tutkijoiden toiminta koronapandemian aikana. Tärkeä askel rokotteiden kehittämisessä ja pandemian voittamisessa oli viruksen DNA:n avoin jakaminen. Tämä teki mahdolliseksi myös mutaatioiden nopean seuraamisen.

Oikein asetetut sanat vaikuttavat

Ilmiöiden kriittinen ja järjestelmällinen tutkiminen kerryttää uutta tietoa. Siksi tiede on aina uuden tiedon ytimessä. Ihmiskunnan näkökulmasta tietoa kannattaa levittää tiedeyhteisön ulkopuolellekin. Se on myös yleisön oikeus, niin veronmaksajina kuin kansalaisina: yhteiskunnat kehittyvät uuden tiedon voimalla.

Tiedeyhteisö pitää tutkimustiedon yleistajuista jakamista merkityksellisenä tehtävänä. Silti sen arvon voisi tunnustaa laskemalla popularisointityö meriitiksi esimerkiksi tutkijoiden edetessä urallaan tai yliopistojen tuloksia arvioitaessa. Yleistajuistamista tehdään joka tapauksessa, mutta selvät kannustimet puuttuvat.  

Jotta tieto ymmärretään oikein, tutkimustiedon jakajan pitää ottaa huomioon erilaiset yleisöt. Onnistunut omasta tutkimuksesta viestiminen vaatii tutkijalta kykyä asettaa sanat oikein niin alan asiantuntijoille, toisen alan tutkijoille kuin suurelle yleisölle. Helsingin yliopistossa tätä taitoa voi harjaannuttaa vaikkapa suuren suosion saavuttaneessa Tiedekulmassa tai tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Yliopisto-lehden sivuilla. 

Parhaimmillaan tieteestä viestiminen antaa tärkeää tietoa asiantuntijayhteisölle, uusia näkökulmia ja poikkitieteellistä osaamista muille aloille sekä sivistystä ja inhimillistä pääomaa meille kaikille.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansleri.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.