Voisiko Suomella olla TKI-luottoluokitus? Tämän ehdotuksen saivat mietittäväksi panelistit, jotka saapuivat perjantaina 26.11. Tiedekulmaan pohtimaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien tulevaisuutta. Helsingin yliopiston vararehtorin Paula Eerolan mielestä pankkimaailmasta tuttu käsite voisi olla käyttökelpoinen myös TKI-asioita pohdittaessa. Selvää olisi sekin, mitä hyvä luottoluokitus pitäisi sisällään.
- Se tarkoittaa pitkäjänteistä, ennustettavaa ja tasaisesti kasvavaa TKI-investointitasoa, Eerola kiteytti.
Työnsä loppusuoralla olevan parlamentaarisen TKI-työryhmän puheenjohtaja Matias Mäkynen (sd.) piti ajatusta perusteltuna, koska tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset ovat kasvulle tärkeitä.
- Jotta meillä voi tulevaisuudessa olla kestävä julkinen talous, mihin luottoluokittajat huomionsa kiinnittävät, se edellyttää, että meidän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksemme ovat OECD-maiden huipulla.
Samoilla linjoilla oli myös työryhmän jäsen, kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.).
- Uskon, että siinä asiassa olemme hyvin samalla kartalla Matias Mäkysen kanssa ja koetamme pusertaa kasaan historiallisen sovun myös parlamentaarisesta ryhmästä.
Myönteinen käänne tarvitaan, jotta Suomi pääsee verrokkimaiden vauhtiin
Suomi on jäänyt jälkeen niin eurooppalaisten verrokkimaidensa kuin Israelin ja Etelä-Koreankin TKI-panostuksista. Tämän osoittivat tilastot, joita keskustelun juontaja, Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki, esitteli panelisteille.
Metsäyhtiö UPM:n tutkimusjohtaja Heikki Ilvespää kertoi, että heillä yliopistojen ja tutkimuslaitosten pienentynyt rahoitus on näkynyt vähäisempänä yhteistyönä. Viime vuosiin on silti mahtunut myös uusia innovaatioita, kuten Helsingin yliopiston kanssa kehitetty nanosellupohjainen haavasidos.
- Se on yksi hieno esimerkki, Ilvespää totesi.
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaara nosti isoksi ongelmaksi niukan rahoituksen ohella ennakoitavuuden vähenemisen. Kokeneetkaan tutkijat eivät välttämättä pysty suunnittelemaan uraansa pitkälle eteenpäin.
- Sellaisessa tilanteessa nuoriso ei uskalla lähteä tutkijoiksi, Wartiovaara huomautti.
Ratkaisuja pitkäjänteiseen TKI-rahoitukseen haetaan nyt muuallakin. Japanissa on päätetty kymmenien miljardien innovaatiorahaston pystyttämisestä. Ruotsissa taas on jo kauan vallinnut parlamentaarinen yhteisymmärrys TKI-investointien tärkeydestä, Mäkynen mainitsi.
Mykkänen puolestaan muistutti, että kaksi kolmasosaa TKI-panostuksista tulee yrityksiltä, joten ilman niitä loikka eteenpäin ole mahdollinen.
- Meidän pitää saada vipuvaikutus toimimaan, ja sen takia yrityselämän sitoutuminen tähän on erittäin tärkeää.
Tutkimusta ja innovointia hidastavista pullonkauloista päästävä eroon
Suomen TKI-menestyksen tärkeäksi edellytykseksi tunnistettiin osaajien saatavuus. Kun yrityksiltä tiedustellaan, tehdäänkö tutkimushanke esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa vai Saksassa, pääkysymys on, mistä löytyy ihmisiä, Mykkänen kuvaili.
- Osaajien saaminen on meille äärimmäisen tärkeää ja ehkä se suurin huolikin, vahvisti UPM:n Ilvespää.
Mäkynen korosti, että muutosta tarvitaan myös ajattelussa: sen sijaan, että perustutkimus ja innovaatiot nähtäisiin toisilleen vastakkaisina, ne voitaisiin mieltää osaksi samaa ekosysteemiä.
Wartiovaara muistutti, että innovaatioiden syntymistä ei silti pysty tutkimusprosessin alussa ennalta arvaamaan. Siksi onkin tärkeää huolehtia yliopistojen vahvasta perusrahoituksesta ja Suomen Akatemian riittävistä resursseista.
- Minusta on todella tärkeää muistaa, että T on ensin ja sitten tulevat K ja I.
Myös monia byrokratiaan ja hankehakuihin liittyviä käytännön hidasteita TKI-toiminnalle tunnistettiin niin yliopisto- kuin yritysmaailmassa.
Lisää rahoitusta löydettävä 200 miljoonaa euroa vuodessa
Mitä parlamentaarinen työryhmä voi tehdä pulmien ratkaisemiseksi? Mäkynen muistutti, että ryhmän fokus on rahoituksen nostossa. Jotta 4 prosentin BKT-tavoitteeseen päästään, pitää julkista lisärahaa TKI-toimintaan löytyä joka vuosi 200 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 lisäysten tulee olla jo 2 miljardin tasolla.
Sekä Mäkynen että Mykkänen olivat yhtä mieltä siitä, että TKI-rahoituksen nosto on saatava aikaan.
- Se on vähimmäisehto sille, että Suomen talouskasvu voi olla vahvempaa, Mäkynen totesi.
Sen sijaan keinoihin, joilla lisäykset toteutettaisiin, työryhmä ei ota kantaa. Rahoituksen löytäminen jää vuorollaan jokaisen hallituksen tehtäväksi.
Parlamentaarinen TKI-työryhmä kokoontuu viimeisen kerran 13.12. ja loppuraportti julkaistaan mahdollisesti vielä ennen joulua. Mikäli yhteisymmärrys TKI-panostusten nostosta syntyy, tarvittavia lakimuutoksia ryhdytään valmistelemaan heti.
- Näen, että se on ensi kevään kehysriihen asia ruveta jo tällä hallituskaudella tekemään päätöksiä, Mäkynen totesi.
Myös Mykkänen katsoi tulevaisuuteen myönteisesti, vaikka joitakin kysymyksiä TKI-ryhmällä on vielä ratkaistavana.
- En usko, että uskaltaisimme tässä antaa ymmärtää, että on toiveita etenemisestä, jos ei se myöskin siltä näyttäisi.
Katso paneelikeskustelun tallenne täältä. Somekeskustelua aiheesta käytiin tunnisteella #TKIrahoitus