Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2023.
Ihailen kirjailijoiden kaunista kieltä, musiikin harmonioita, matematiikan kykyä yhdistää abstraktit ajatukset ympäröivään maailmaan tai vaikkapa rokotusten biologis-kemiallisten mekanismien toimintaa. Mitä kaikkea kiehtovaa sivistys onkaan synnyttänyt!
Perehtyminen tieteisiin, taiteisiin tai teknisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin tuo esiin yliopistojen, tutkimuksen ja koulutuksen merkityksen kaiken tämän synnyttäjänä. Isaac Newtonia mukaellen: Näemme kauas, koska voimme seistä jättiläisten harteilla.
Osaaminen rakentuu aina aiemmalle työlle — siksi tutkimuksen ja opetuksen yhteys on tärkeä. Ymmärrykseni omasta alastani, aerosolifysiikasta, pohjautuu toimintaani osana tiedeyhteisöä. Olen oppinut paljon lukemistani julkaisuista, konferenssiesitelmistä, tapaamisista toisten tutkijoiden kanssa. Tämä kaikki on matkan varrella yhdistynyt omiin tekemisiini. Oma työ on usein vaikuttavaa nimenomaan osana yhteisöä.
Tarvitsemme enemmän korkeakoulupaikkoja ja niiden mukaista rahoitusta
Vaikka tieteen ja taiteen saavutukset kantavat yhteiskuntaamme, tunnen myös huolta. Entä jos jatkossa ei olekaan olkapäitä, joille nousta? Rahoitusleikkaukset ovat heikentäneet tieteenteon mahdollisuuksia. Kun olemme joutuneet alamäkeen, suuntaa on vaikea kääntää.
Osaajia ei ole odottamassa rahoituksen paranemista vaan heidät pitää kouluttaa, ja rapistuneen infrastruktuurin uusiminen vaatii myös kokeneita tekijöitä. On paljon helpompaa tuhota kuin luoda.
Suomalainen yliopistomaailma on seissyt pitkään vedenjakajalla. Rahoitus on ollut tempoilevaa ja leikkaukset ajoittain kovia. Nyt on käännettävä suuntaa: tarvitsemme enemmän korkeakoulupaikkoja nuorille, pitkäjänteistä ja kasvavien koulutusmäärien mukaista rahoitusta sekä kunnianhimoista tiedepolitiikkaa.
Tällainen toiminta tuottaa yhteiskunnan, jossa ihmisillä on sekä kykyä ajatella itsenäisesti että syvällistä asiantuntemusta rakentaa hyvää tulevaisuutta kaikille. Panostukset koulutukseen ja korkeatasoiseen tutkimukseen kasvattavat hartioita, joilta näkee kauas.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansleri.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.