Strategisten TKI-valintojen tekemisessä on otettu yhtenä tekijänä huomioon suomalaisen tutkimuksen ja osaamisen taso: ilman laadukasta tutkimusta kun ei synny merkittäviä innovaatioita tai muuta TKI-toimintaa. Monialainen ja monitieteinen huippututkimuksemme kytkeytyy luontevasti niihin osaamisalueisiin, joita on nyt päätetty painottaa kansallisella tasolla.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston strategiset valinnat kattavat sekä mahdollistavat että temaattiset painopisteet. TKI-toimintaa mahdollistavia painotuksia ovat data ja datapohjainen arvonluonti sekä murrosteknologiat. Temaattiset valinnat puolestaan kohdistuvat terveyteen ja hyvinvointiin, ilmastoon, ympäristöön ja arktiseen ulottuvuuteen sekä turvallisuuteen, resilienssiin ja puolustukseen. Tutkimus muodostaa näiden valintojen selkärangan.
Esimerkiksi ilman tekoälyn tutkimusta teknologia-alan yrityksemme eivät kansainvälisessä kilpailussa pärjää. Tarvitsemme myös monialaista, monitieteisyyttä vahvistavaa tekemistä: kieliteknologian, tekoälyn ja kulttuurintutkimuksen tutkimusinfrastruktuuri on tästä hyvä esimerkki. Yliopistomme johtama infrastruktuuri mahdollistaa yhteiskunta- ja ihmistieteellisen tutkimuksen, joka hyödyntää neuroverkkoteknologiaa, suurteholaskentaa ja laajaa dataa.
Strategisten valintojen taustalla on ollut kysymys siitä, missä Suomi ja suomalaiset tutkimusyhteisöt voivat olla maailman kärkeä ja toisaalta siitä, mitä Suomi tarvitsee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnaltaan tulevaisuudessa.
Vaikkapa terveyden alalla FinnGen-tutkimushankkeen geeni- ja terveystiedon tutkimus on esimerkki pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta yhteistyöstä tutkimuksen ja yritysten välillä. Tutkimuksen kärjet terävöittävät kansainvälistä profiiliamme ja vahvistavat yliopiston roolia kansallisessa TKI-yhteistyössä.
Strategisten valintojen lisäksi tutkimus- ja innovaationeuvosto määritteli kaksi TKI-järjestelmän kehittämisen kärkeä: riskinottokyvyn lisäämisen ja investointien houkuttelun Suomeen. Tutkimuksessa on pystyttävä ennakkoluulottomasti ja uteliaisuuteen pohjaten kokeilemaan ja yhdistelemään asioita, jotta voidaan tehdä radikaaleja avauksia ja uusia innovaatioita. Hankerahoituksen lyhytjänteisyys ei aina tue luovaa ajattelua parhaalla tavalla. Uudet tutkimusavaukset, hallittu riskinotto ja korkeatasoinen koulutus edellyttävät tasapainoa yliopistojen perusrahoituksen ja kilpaillun hankerahoituksen välillä.
TKI-toimintamme rakentuu perustutkimuksen varaan. Iloitsen siitä, että tutkimus- ja innovaationeuvosto ja hallitus kokonaisuudessaan ovat asettuneet tukemaan tätä näkökulmaa, joka tulee toivottavasti tulevina vuosina näkymään myös, kun jaetaan TKI-resursseja. Kaiken vaikuttavan tutkimuksen edellytyksenä on vankka ja laaja perustutkimus sekä yliopistojen perusrahoitus.
Sari Lindblom
Rehtori,
Tutkimus- ja innovaationeuvoston 2. varapuheenjohtaja