Helsingin yliopisto näkee, että budjettiriihessä TKI-investointeihin tehdyt satsaukset ovat merkittäviä. Erityisen tärkeä panostus on tohtorikoulutukseen tehty 262 miljoonan euron lisärahoitus hallituskauden aikana sekä Suomen Akatemialle osoitettu 55 miljoonan euron vuotuinen satsaus. Business Finlandin rahoituksen lisäys 92 miljoonalla eurolla vahvistaa TKI-toimintaa ja tarjoaa myös toivottavasti lisäkannustimen yrityksille toimia yhteistyössä yliopistojen kanssa.
– Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toimintaa ja on siten merkittävä päätös Suomen tulevaisuuden kannalta. Kiitän hallitusta näistä TKI-investointeihin sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä tärkeistä panostuksista, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom toteaa.
T&K-toiminnan vahvistamisen taustalla on tarve uudistaa Suomen taloutta. – Tässä tohtorikoulutuksen lisääminen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa on avaintekijä. Olemme valmiita lisäämään omaa tohtorikoulutustamme merkittävästi yhteistyössä yritysten kanssa, Lindblom toteaa.
Hallitus kohdentaa 41 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkoihin 4 vuoden aikana. Suunta on oikea, kun Suomi tavoittelee nuorten ikäluokkien koulutustason nostoa 50 prosenttiin ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä.
– Lisäaloituspaikkoja tarvitaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille sekä alueille, joilla koulutukselle on kovin kysyntä. Siksi toivomme, että aloituspaikkojen määrää kasvatetaan erityisesti Uudenmaan korkeakouluissa. Pulaa on esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajista, eläinlääkäreistä ja farmaseuteista. Rahoituksella toivottavasti saadaan tällä hetkellä määräaikainen varhaiskasvatuksen opettajien lisäys muutettua pysyväksi.
Samanaikaisesti kun TKI-rahoitusta ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, hallitus valmistelee opintorahan indeksikorotusten jäädyttämistä hallituskauden ajaksi. Myös asumistukeen ollaan tekemässä opiskelijoita koskevia heikennyksiä.
–Olen paitsi rehtorina, myös psykologina huolissani opiskelijoidemme ja koko Suomen nuoren ikäluokan jaksamisesta. Emme saa unohtaa lisääntyviä mielenterveysongelmia sekä koronapandemian seurauksia nuorille. Meidän täytyy yhteiskuntana tukea pandemiasta kärsineiden nuorten opiskelukykyä sekä huolehtia että opiskelijoilla on mahdollisuus keskittyä opintoihin ja valmistua sujuvasti työelämään, Lindbom toteaa.