Helsingin yliopiston näkemyksen mukaan TKI-politiikan tavoitteena tulee olla mahdollisimman vakaan TKI-rahoitusjärjestelmän luominen sekä sen varmistaminen, että TKI-menojen osuus BKT:stä voidaan kasvattaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Edellytys kehitykselle on, että parlamentaarisessa TKI-työryhmässä syntyy uskottava mekanismi vahvistaa TKI-rahoitusta pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Yliopisto näkee, että lakiperustainen TKI-rahoitus (esim. määräaikainen TKI-rahoituslaki, lakisääteinein suunnitelma) ankkuroisi TKI-investointien tason nykyistä vakaammin ja ennustettavammin.
Helsingin yliopisto on omasta puolestaan sitoutunut edistämään TKI-toiminnan tehostamista. Toimimme aktiivisesti sekä lisätäksemme yritysten kanssa tehtävän yhteistyön määrää että tukeaksemme tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamista.
T&K-rahoituksen pitkäjänteinen kasvattaminen
1. Luottamuksen rakentaminen
Näemme, että ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys on ensisijaista niin TKI-panostuksissa, yliopistojen rahoituksessa kuin TKI-politiikassa laajemmin. Tarvitaan yli hallituskausien ulottuva näkemys TKI-politiikan ja rahoituksen suurista linjoista sekä osaamispolitiikasta. Johdonmukainen politiikka on myös edellytys, jotta maamme olisi houkutteleva ulkomaisten ja suomalaisten osaajien näkökulmasta.
2. Perusta kuntoon
Korkeatasoinen tutkimus mahdollistaa kilpailukykyisen kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Tieteen ja yliopistojen perusrahoitus on tärkeä osa TKI-ketjussa ja sen riittävyys on varmistettava.
3. Tutkimus esiin
Tutkimustuloksia on päästävä hyödyntämään tehokkaammin. Olisi kustannustehokasta tukea yliopistojen omaa, niiden erilaisiin profiileihin sopivaa strategista TKI-kehittämistyötä sekä tutkimuksen kaupallistamisen edellytyksiä julkisella rahoituksella.
4. Olemassa olevien kanavien hyödyntäminen
Yllä kuvatun yliopistojen perusrahoituksen varmistamisen ja kohdennetun TKI-kehittämistuen lisäksi julkiset resurssit tulee kanavoida kilpailtuun laatuun perustuen ja olemassa olevien kanavien, eli Business Finlandin ja Suomen Akatemian, kautta.
TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteet
1. Tuetaan tutkimukseen perustuvaa kehittämistyötä
Yliopistot ovat keskeisiä toimijoita yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä uusien innovaatioiden tuottajina. Halukkaille yliopistolle tulee mahdollistaa juuri niille ja niiden tieteenaloille parhaiten soveltuvien kaupallistamis- ja kumppanuusmallien rakentaminen. Jotta kehittämistyön vaikuttavuus voidaan taata, voidaan yliopistoilta edellyttää omaa pysyvää sitoutumista.
2. Vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamista ja uusien yritysten syntyä
Tutkimuksen kaupallistamiseen kannattaa satsata nykyistä vahvemmin. Tämä tapahtuu paitsi tukemalla korkeakoulujen omaa ruohonjuuritason kehittämistyötä, myös tarjoamalla kaupallistamispalveluita tutkijoille. Business Finlandin tutkimusvetoisella rahoituksella on tärkeä rooli innovaatioiden kaupallistamisessa ja uusien yritysten synnyssä.
3. Vahvistetaan yliopistojen ja yritysten yhteistyötä
Yhteistyötä yritysten ja yliopistojen välille on tärkeää rakentaa pitkäjännitteisesti. Julkisella tuella luodaan edellytyksiä ja kannusteita yhteistyölle ja tarkoituksenmukaiselle työnjaolle. Tarvitaan myös tukea liikkuvuuteen akateemisen maailman ja elinkeinoelämän välillä.
4. Kehitetään vahvoja ekosysteemejä
Korkeakoulujen kampuksille sijoittuvat osaamiskeskittymät luovat kiinteää, pitkäaikaista vuorovaikutusta korkeakoulujen ja yritysten välille. Osaamiskeskittymien yhteistyö näkyy yhteisprojekteina, tilaustutkimuksina ja rekrytointeina. Jotta globaalisti kilpailukykyiset ekosysteemit vahvistuvat, niille on tärkeää kohdentaa rahoitusta muun muassa ekosysteemisopimuksin.
5. Laitetaan toimintaympäristö ja edellytykset kuntoon
Suomalainen TKI-järjestelmä rakentuu korkeatasoisen koulutuksen ja perustutkimuksen pohjalle. Meidän tulee huolehtia, että osaajapula ei muodostu kestävän kasvun ja hyvinvoinnin pullonkaulaksi. Kansallista osaamispohjaa tulee vahvistaa ja koulutuksen tarjoajien rahoitus varmistaa. Tämä on edellytys myös sille, että voimme houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä osaajia ja investointeja Suomeen.
TKI-ketjussa tärkeässä roolissa on myös mahdollistava lainsäädäntö sekä tukijärjestelmien tarkoituksenmukaisuus. Kilpailukykyiseen toimintaympäristöön kuuluvat myös korkealaatuiset avoimesti käytössä olevat tutkimusinfrastruktuurit, joita kehitetään pitkäjänteisesti.