– Katsomme toiveikkaasti hallitusneuvotteluihin: suurimmat puolueet ovat vaalien alla käydyissä keskusteluissa viestineet, että Suomen menestys pohjaa jatkossakin koulutukseen ja korkeaan osaamiseen, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom toteaa. Myös hallitustunnustelijan kysymyksissä puolueille heijastuu osaamisen välttämättömyys talouden kasvulle.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen turvaaminen on lähtökohta sille, että yliopistot voivat rakentaa Suomen tulevaa hyvinvointia. Tämä tarkoittaa yliopistoindeksin voimassa pitämistä sekä TK-rahoituslain mukaista etenemistä.
– Yliopistoindeksi on meille elintärkeä. Sen lisäksi ainakin puolet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta tulee ohjata julkisrahoitteiseen tutkimusvetoiseen kokonaisuuteen. Siihen kuuluvat muun muassa yliopistot, Suomen Akatemia ja esimerkiksi yliopistoille suoraan ohjattava tuki niiden omaan innovaatiotoimintaan, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri toteaa.
Korkeakoulutuksen lisäksi Helsingin yliopisto kantaa huolta koko koulutusketjusta. Koko koulutuspolun varhaiskasvatuksesta tohtoriksi asti on oltava kunnossa.
– Suomi on pieni maa, ja siksi on pidettävä huolta siitä, että kaikki lapset ja nuoret saavat parhaan mahdollisen koulutuksen. Koulutusresurssejamme on vahvistettava selvästi ja pitkäjänteisesti. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärää erityisesti Uudenmaan korkeakouluissa on lisättävä ja lisäykseen on osoitettava riittävä pysyvä rahoitus, Lindblom toteaa.